Talouskasvun tavoittelu voi edistää ilmastonmuutosta
Tuotteiden määrä ja valikoima ovat viime vuosina kasvaneet mutta käyttöaste alentunut. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoLAPPEENRANTA (MT)
Yksi ilmastonmuutoksen torjunnan esteistä on talouskasvun tavoittelu, tutkija Paavo Järvensivu Aalto-yliopistosta toteaa.
Hän puhui aiheesta 37. ilmansuojelupäivillä Lappeenrannassa tiistaina.
”Tuotannon jatkuva kasvattaminen rajallisella planeetalla ei ole kestävä ratkaisu.”
Ilmastomyönteinen päätös sen sijaan olisi turhasta kulutuksesta luopuminen.
Järvensivu korostaa, että esimerkiksi lihavuusongelmassa lähtökohta tulisi olla, että syödään vähemmän. Ei se, mitä keinoja lihavuuden vähentämiseksi voidaan myydä.
”Meillä on niin paljon tavaraa, ettei tiedetä mitä sillä tehtäisiin. Syömme liikaa ja lisäksi heitämme ruokaa pois.”
Tutkija huomauttaa, että talouskasvua pidetään hyvinvoinnin edellytyksenä. Tämä on tehnyt kasvusta päätöksenteon ykköstavoitteen työllisyyden ja hyvinvoinnin sijaan.
”Kukaan ei uskalla sanoa, että älkää ostako turhaa. Se olisi kasvun vastustamista.”
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toteaa, että Suomen on tehtävä työtä ympäristön hyväksi riippumatta siitä, millä aikataululla kansainvälisiä sopimuksia solmitaan.
Hallitus ottaa loppuvuodesta kantaa, tarvitaanko Suomeen ilmastolaki.
Aiheesta valmistui esiselvitys kesäkuussa. Sen perusteella ilmastopolitiikan ohjausjärjestelmät ovat melko hajallaan. Ilmastolaki olisi askel kokoavaan suuntaan, kertoo neuvotteleva virkamies Markus Cederlöf ympäristöministeriöstä.
Laki sisältäisi ilmastonmuutoksen hillitsemisen, siihen varautumisen ja sopeutumisen.
Ilmastolakeja on jo muun muassa Britanniassa, Australiassa ja Itävallassa.
Lakia perustellaan sillä, että se toisi pitkän aikavälin ennustettavuutta ilmastopoliittisiin toimiin. Tavoite on hiilipäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoteen 2 050 mennessä.
Ilmastolaki vahvistaisi eduskunnan roolia velvoittamalla hallituksen antamaan sille selontekoja ilmastopolitiikasta.
Lain velvoitteet kohdistuisivat viranomaisiin. Yksityishenkilöihin se vaikuttaisi lähinnä ilmastopolitiikan näkyvyyden lisääntymisenä.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii radikaaleja muutoksia.
”Yhä puututaan enemmän seurauksiin kuin syihin”, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sanoo.
Esimerkkinä hän kuvaa kilometrin kävelymatkan kasvattamista 1,5 kilometriin kestävyystreenauksessa.
”Prosentteina muutos näyttää isolta, mutta ei sillä maratonkuntoon päästä.”
Maratonkunnon, eli tavoitteiden, saavuttaminen edellyttää että treeni suunnitellaan tavoitteen mukaan.
Pietikäinen huomauttaa, että luonnonvarojen kulutusta ei pystytä nykyisillä toimilla edes hidastamaan.
Tänä vuonna ylikulutuspäivää vietetään jo elokuussa, kun viime vuonna se oli vasta syyskuussa.
”Jos taloudessa tulee game over, se on paha, mutta korjattavissa pitkällä aikavälillä. Ympäristötuhon korjaaminen on hankalampaa.”
Syy uhkaan on kulutustottumukset. Väestö kasvaa ennusteita nopeammin.
Tuotteiden määrä kasvaa, mutta käyttöaste laskee, Pietikäinen listaa.
Hän kummastelee, että Suomi tukee budjetissa fossiilisten polttoaineiden käyttöä kuudella miljardilla eurolla vuodessa.
Pietikäinen kaipaa uutta ajattelua siihen, kuinka ympäristöä luonnon monimuotoisuuden kannalta käytetään.
”Kolmasosan koko maasta, maakunnasta ja jokaisen tontista pitäisi olla koskematonta. Pitäisi miettiä luontaista kasvillisuutta ja biomassaa.”
Myös kadun varsien ja rakennusten viherkatteilla saataisiin paljon aikaan. ”Jotta tulosta syntyy, matalaenergiataloihin on saatava ympättyä myös viherpintaa ja energiantuotantoa.”
Hän pitää lakeja ja sääntelyä hyvänä mahdollisuutena vaikuttaa.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat