Etla: Suomen talous jää euroalueen heikoimmaksi suoriutujaksi
Investoinnit jatkavat supistumistaan tänä vuonna, mutta Etla arvioi niiden lähtevän selvästi kasvuun ensi vuonna.
Etla arvioi, että yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi tänä vuonna, kun kotitalouksien ostovoima paranee odotettua vähemmän. Kuva: LEHTIKUVA / Aku HäyrynenSuomen talous supistuu tänä vuonna 0,2 prosenttia ja jää siten koko euroalueen heikommaksi suoriutujaksi, ennakoi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla. Ensi vuonna Suomen bruttokansantuote kasvaa ennusteen mukaan 1,4 prosenttia ja sitä seuraavana 1,3.
Etla arvioi, että yksityisen kulutuksen kasvu jää vaatimattomaksi tänä vuonna, kun kotitalouksien ostovoima paranee odotettua vähemmän.
Investoinnit jatkavat supistumistaan tänä vuonna, mutta Etla arvioi niiden lähtevän selvästi kasvuun ensi vuonna. Myös työllisyysnäkymät paranevat ensi vuonna. Etlan mukaan työttömyysaste nousee tänä vuonna 8 prosenttiin mutta laskee ensi vuonna 7,6 prosenttiin.
Euroopan talouskehitys ei ole ollut Suomen talouden kannalta suotuisaa. Tärkeän vientimaan Saksan kehitys on jäämässä G7-maiden hännänhuipuksi tänä vuonna. Suomen tavoin Saksa painiskelee rakenteellisten ongelmien kanssa, toteaa Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti tiedotteessa.
”Saksassa ovatkin pinnalla osin samat kysymykset kuin meilläkin, eli miten saada osaavia työntekijöitä ikääntyvään maahan ja kuinka parantaa talouden rakenteita pitkäaikaisesti.”
Julkinen alijäämä ei pienene
Julkisen talouden alijäämä pysyy menoleikkauksista huolimatta kolmen prosentin vaiheilla bkt:sta ainakin vuoteen 2026 ja velkasuhde nousee yli 83 prosenttiin. Tämän johdosta kansainvälinen luottoluokittaja Fitch alensi Suomen luottoluokituksen näkymät negatiivisiksi.
Luottoluokittaja arvioi näin ollen, että Suomen valtion velkakehitykseen liittyvät riskit ovat kasvussa, sanoo Puonti.
”Samaa viestiä kertovat valtionlainojen korot. Yleisen korkotason noustua sijoittajat ovat alkaneet vaatia Suomeltakin aiempaa korkeampaa tuottoa suhteessa Saksaan tai Ruotsiin. Ero ei ole järin suuri, mutta kuitenkin selvä.”
Puonti toteaa, että Suomen pitkät markkinakorot seuraavat nykyään Ranskaa, jonka pitkään jatkunutta velkaantumista pyritään taltuttamaan EU:n liiallisen alijäämän menettelyllä.
- Osaston luetuimmat