Ministeri Essayah susivahingoista: Välittömiä toimenpiteitä ei luvassa

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) mukaan ministeriössä etsitään toimenpiteitä susivahinkojen karttamiseksi, mutta välittömiä toimia ei ole luvassa.

Hän puhui keskiviikkona asiasta MTK:n johtokunnalle.

”Selvitämme sitä, kuinka tämä on kirjattu lainsäädännössä ja mitä näissä valitusprosesseissa on hyvä huomioida, jotta kaatolupien perusteet ovat sellaisia, etteivät ne juutu oikeusasteisiin”, Essayah kommentoi MT:lle tilaisuuden yhteydessä.

Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa luvataan turvata suurpetojen kannanhoidollinen metsästys lainsäädännöllä. Maa- ja metsätalousministeriössä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä vireillä kansallisia lainsäädäntöhankkeita ongelman ratkaisemiseksi.

Essayah sanoo esikuntansa selvittäneen, mitä muissa maissa tehdään toisin. Lakimuutosten osalta hän on vaitonainen.

”Vaikea sanoa tässä vaiheessa vielä mitään varmempaa.”

Susivahingot ovat olleet tapetilla erityisesti loppukesästä. Elokuun alussa susilauma tappoi Tohmajärvellä Itä-Suomessa lähes 30 lammasta suurpetoaidan läpi tunkeutumalla. Kuluvan viikon maanantaina sudet taas raatelivat hengiltä lähes tulkoon kokonaisen lauman lampaita Etelä-Pohjanmaalla. Vastaavia tapauksia on ollut useita.

Suomen riistakeskus myöntää kannanhoidolliset poikkeusluvat susien kaatamiseksi vain sellaisissa tilanteissa, joissa sudet uhkaavat yleistä turvallisuutta. Luvista lähes poikkeuksetta valitetaan, jolloin hallinto-oikeudella on taipumus asettaa luvat toimeenpanokieltoon, kunnes oikeus on käsitellyt valituksen. Valitusten taustalla ovat usein luonnonsuojeluyhdistykset.

MTK on korostanut tarkennusta omaisuuden suojauksen tulkintaan.

Muun muassa Ruotsissa laitumella kotieläimen kimppuun käyvä susi voidaan kaataa välittömästi varoituslaukauksen jälkeen. Susijahti onnistuu Ruotsissa myös siksi, että naapurimaassa ei ole vastaavaa valitusväylää kuin Suomessa.

Susien raatelemat lampaat ovat elinkeinonharjoittajalle lohduton näky. MTK:n mukaan kysymys on erityisesti omaisuuden suojasta. Kuva: Tanja Heikkonen

Suomessa Ruotsin kaltainen hätävarjelukeino yksityishenkilöltä johtaa lähes aina välittömään asetakavarikointiin ja poliisitutkintaan. Suomessa poliisi voi lopettaa suden, mutta usein toimenpiteitä ei tehdä. Syyksi on arveltu resurssipulaa ja sitä, että myös poliisin tekemää lopetuspäätöstä voidaan tarkastella oikeusasteissa.

Essayah tunnistaa ongelman, ja kritisoi erityisesti oikeusjärjestelmää.

”Myös eduskunta on ilmaissut vahvan tahtonsa asiaan liittyen ja siinä mielessä on minusta harmillista, että oikeuslaitos on ottanut asiassa poliitikkojen roolin. Poliittisen tahtotilan eteenpäin vieminen tyssäytyy järjestelmään, joka sallii valitukset”, Essayah kritisoi.

Essayahin mukaan petopolitiikkaan pitäisi vaikuttaa EU:n tasolla. Hän sanoo EU:n sääntelyä vanhanaikaiseksi ja toteaa suhtautuvansa optimistisesti EU:n yhteisen petopolitiikan järkevöittämiseen erityisesti nyt, kun petovahinkoja on ilmennyt myös Saksassa ja Ranskassa.

Saksa ja Ranska edustavat EU:n sisällä merkittävää päätösvaltaa.

”Susi- ja petoasia eivät ole enää vain Suomessa puheenaiheena. Heinäkuun neuvostossa nousivat esiin peto-ongelmat koko EU:n alueella. Tietenkin kansallisesti tehdään se, mitä voidaan tehdä, mutta petopolitiikka linkittyy vahvasti EU:hun.”

MTK:n puheenjohtaja perää päättäjiltä poliittista tahtoa puuttua suurpetopolitiikkaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korosti ministerille, että asia ratkeaa poliittisella tahdolla.

”Olemme tilanteessa, jossa hissuttelut eivät auta. Tarvitsemme erittäin järeitä toimenpiteitä. Olemme nähneet, että EU sallii elinkeinon puolustamisen susilta esimerkiksi poronhoitoalueilla. Lampailla tulee olla vastaava suoja susilta. Keinot löytyy, jos löytyy tahtoa ja määrätietoisuutta”, Marttila korosti tilanteen vakavuutta.