”Pienissä kunnissa ulkomailta tulevan työvoiman kysymykset on paljon helpompia hallita kuin isoissa kaupungeissa”

Suunnittelu- ja konsulttitoimisto WSP Finland teki toista kertaa Suomessa alueiden tutkimuksen, jossa se mittasi kuntien, maakuntien ja suurten kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta ja kykyä sopeutua tulevaisuuteen.

Alueiden tutkimuksen johtopäätökset kiteytettyinä olivat: kehyskunnat kasvavat, keskuskaupungeilla on haasteita.

”Maahanmuuttajien heikko työllistyminen on kaupunkiseutujen ongelma. Joka kolmannessa kaupunkiseudun kunnassa ulkomailla syntyneiden työllisyysaste oli 2020 alle 60 prosenttia.”

”Pienissä kunnissa ulkomailta tulevan työvoiman kysymykset on paljon helpompi hallita kuin isoissa kunnissa ja kaupungeissa”, sanoo tutkimuksen kokoaja”, WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström.

Tästä hyviä esimerkkejä ovat Ylä-Savon, kuten Iisalmella ja Vieremällä toimivat kansainväliset yritykset, jotka houkuttelevat työvoimaa suoraan ulkomailta. Iisalmessa toimivat esimerkiksi kaiutinvalmistaja Genelec ja panimoteollisuuden Olvi, Vieremällä metsäkonevalmistaja Ponsse ja automaatioteknologiaa toimittava RD Technology Center Oy.

Närpiön kasvihuone- ja tomaattikasvattamoissa ulkomaalaisia on koulutettu töihin kisälliperiaatteella.

”Monissa pienissä kunnissa on akuutti työvoiman tarve, ja ulkomaalaisia on työllistetty hyvin. Maaseudulla on usein sellaisia töitä, joihin on helppo rantautua vähäiselläkin kielitaidolla, varsinkin jos yhteisö haluaa ottaa heidät mukaan ja integroida paikkakunnalle.”

Luonnonvarat, kestävyysmurros, huoltovarmuus ja halu omavaraisuuteen tukevat muuttoa maaseudulle.

”Väestön liikehdintä on monipuolistunut. Ihmiset liikkuvat entistä vapaammin, ja se on mahdollisuus maaseudulle, Tikkanen-Lindström summaa.

Varsinkin pienten kaupunkien lähikunnat houkuttelevat. On palveluja, koulutuspaikkoja, luontoa, mutta asumisesta ei tarvitse maksaa paljon.

Pohjoisen matkailukunnissa matkailijoiden lumen kaipuu, ”Åre-ilmiö” vaikuttaa.

WSP:n alueiden tutkimuksesta havaitaan, ett muuttovoittoja on siellä täällä paikoissa, joissa niitä ei ole ollut vuosiin.

”Ihmiset ovat usein lähteneet maalta olosuhteiden pakosta. Kun pakko poistuu, moni miettii asiaa uudestaan, ja palaa, jos ilmapiiri on suotuisa.”

Elinvoimaisuudessa Pohjanmaa on maakuntavertailun kakkonen, edellä on vain Uusimaa.

Kunnista Pirkkala on WSP:n vertailussa eri kriteereillä mitattuna Suomen elinvoimaisin kunta, ja Tampereen seutu on noussut aivan pääkaupunkiseudun kantaan. Kehyskunnat menestyvät, mutta pandemia ja verkkokauppa ovat nopeuttaneet keskuskaupunkien tarvetta uudistua.

Seitsemästä seudusta kaksi nousee ylitse muiden. Helsingin seutu on ylivoimaisen laaja kuntien klusteri, joka säteilee elinvoimaa myös ympäristöönsä. Sen 14 kunnan keskinäiset erot ovat vertailun pienimmät.

Väestöltään huomattavasti pienempi Tampereen seutu on kuitenkin lähes tasoissa, vaikka kuntien keskinäiset erot ovatkin siellä suuremmat.

Kuvaavaa on, että 15 elinvoimaisimmasta kunnasta 10 sijaitsee näillä kahdella alueella. Kärjessä ovat Pirkanmaan kunnat Pirkkala ja Lempäälä.

Maaseutumaisista kunnista elinvoimaindeksilla mitattuna Keski-Suomen Luhanka, Lapin Inari ja Kustavi Varsinais-Suomessa olivat kärjessä, kun yli 0,5 prosentin netomuuttokunnat pantiin paremmuusjärjestykseen.

WSP Finlandin sivulta voi tuoreesta alueiden tutkimus -julkaisusta linkistä katsoa oman kunnan menestyksen ja sijoituksen elinvoimaisuuden kannalta, https://www.wsp.com/fi-fi/nakemyksia/alueiden-tutkimus-2022

WSP on eri osaamisaloja yhdistelevä suunnittelu- ja konsultointiyritys. Suomen WSP on osa globaalia WSP:tä, jossa työskentelee 55 000 asiantuntijaa ympäri maailmaa.