Sähkön hinnat karkaavat pilviin. Kuva: Jarkko Sirkiä
Laissa lukee, että jakeluverkon isoimman toimittajan on myytävä sähköä kohtuulliseen hintaan – mitä se tarkoittaa?
Energiaviraston Antti Paananen kertoo, että pelkkä lain kirjaus ei takaa halpaa hintaa. Mutta missä tilanteissa laki voi pelastaa asiakkaan?
Sähkön hinnat ovat nousseet moninkertaisiksi. Kuva: Jarkko SirkiäSähkön hinnat ovat jopa kymmenkertaistuneet energiakriisin aikana, sillä aiemman kuuden sentin sijaan voi nyt joutua maksamaan jopa noin 60 senttiä kilowattitunnilta.
Varsinkin sähköllä taloaan lämmittävät kuluttajat ja sähköä runsaasti yritystoiminnassaan tarvitsevat yrittäjät odottavat tulevaa talvea kauhulla.
Lakia lukemalla näyttäisi kuitenkin siltä, että sähkön hinta ei voi nousta loputtomiin. Sähkömarkkinalain mukaan myyjän, jolla on huomattava markkinavoima tai suurin markkinaosuus jakeluverkon vastuualueella, on toimitettava sähköä kohtuulliseen hintaan alueen kuluttaja-asiakkaille ja muille pienkäyttäjille.
Mitä tämä kohtuullinen hinta tarkoittaa, Energiaviraston markkinoista vastaava johtaja Antti Paananen?
”Kohtuullisesta hinnasta ei ole aiempaa päätöstä. Sen voin sanoa, että siihen ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä, että se on mahdollisimman halpa hinta.”
Lain kohta tarkoittaa hinnan turvaamisen sijaan sähkön jakelun turvaamista.
”Jokaisella jakeluverkon alueella on yhdellä sähkövähittäismyyjällä toimitusvelvollisuus. Useimmissa tapauksissa se on vanhalla perinteisellä paikallisella sähköyhtiöllä, jolla on suurin markkinaosuus”, Paananen sanoo.
Laki turvaa, että markkinoiden ykkösyhtiön on pakko tehdä sähkösopimus alueen jokaiselle kuluttajalle ja muille pienasiakkaille – luottotietojen menettämisestä huolimatta. Sen sijaan kohtuullinen hinta on suhteellinen käsite, johon on vaikea vedota.
”Ei myyjää voi velvoittaa myymään tappiolla, jos kustannukset ovat korkeat”, Paananen sanoo.
Entä jos sähköyhtiö tekee voittoa tilanteessa, jossa asiakkaat ovat pulassa laskujensa kanssa?
”Tässä on paljon kysymyksiä, joihin e ole vastausta. Pitääkö voitto tehdä myyntitoiminnasta vai voisiko myyntitoiminta olla tappiollista ja voitot tulla jostain toisesta liiketoiminnasta?” Paananen kysyy.
Toimitusvelvollisuussähköstä löytyy kuitenkin sellainen päätös, että sopimus ei voi olla määräaikainen.
”Toimitusvelvollisuus on omalla tavallaan turvaverkko, johon voi palata, jos on ollut toisen yhtiön asiakas, eikä sen takia saa joutua sitoutumaan pidemmäksi aikaa”, Paananen sanoo.
Sen sijaan toimitusvelvollisuussopimusta ei ole kielletty olemasta esimerkiksi pörssisähkösopimus, joka voi olla tällä hetkellä hyvinkin kallis ratkaisu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
