Trump aikoo allekirjoittaa kynä sauhuten presidentin asetuksia, mutta mitä hän voi niillä tehdä?

Presidentin asetukset tai toimeenpanomääräykset (executive order) ovat tärkeässä osassa, kun Donald Trump ryhtyy toteuttamaan toiselle presidenttikaudelleen lupaamaansa räväkkää aloitusta. Mistä näissä asetuksissa on kyse ja mitä niillä voi tai ei voi tehdä?

Asetusten antamisen oikeuden taustalla on Yhdysvaltain perustuslain toinen artikla, jonka mukaan liittovaltiotason toimeenpanovalta kuuluu presidentille. Asetukset ovat tämän vallan toimeenpanon työkaluja. Liittovaltion viranomaiset ovat tosin yleensä valmistelleet valtaosan asetuksista ennen kuin presidentti ne allekirjoittaa.

Asetukset numeroidaan ja ne julkaistaan Yhdysvaltain virallisessa lehdessä Federal Registerissä.

Presidentin asetukset voidaan kumota, jos niiden todetaan olevan perustuslain tai muiden lakien vastaisia. Osa asetuksista voi myös vaatia lainsäätäjien hyväksyntää, mutta kongressi ei voi vain kumota presidentin asetusta. Sen sijaan asetuksen toimeenpano voidaan tehdä lainsäädännöllä vaikeaksi ellei mahdottomaksi.

Presidentillä on kuitenkin mahdollisuus kiertää esteitä poikkeusvaltuuksilla julistamalla esimerkiksi kansallisen hätätilan. Trump toimi näin vuonna 2019 sen jälkeen, kun kongressi ei ollut antanut hänelle määrärahoja rajamuurin rakentamiseen Meksikon vastaiselle rajalle.

Hätätilaan vetoaminen voisi olla Trumpille käyttökelpoinen keino myös tällä kertaa esimerkiksi Yhdysvalloissa laittomasti oleskelevien joukkokarkotusten toteuttamisessa. Näin Trump voisi saada ilmeisen kalliille hankkeelle tarpeellista rahoitusta, vaikka edessä lienee myös oikeudellisia esteitä karkotusten toimeenpanolle.

Trump on myös lupaillut armahtavansa loppiaisen 2021 kongressimellakkaan osallistuneita. Tältä osin tilanne on perustuslain mukaan selvä: presidentillä on vapaat kädet armahtaa liittovaltion rikoksista tuomittuja. Eri asia on se, että poliisia vastaan väkivaltaa käyttäneiden armahtaminen olisi ilmeisesti liikaa myös monille kovan linjan republikaaneille.

Meksikon, Kanadan ja Kiinan uhkaaminen korkeilla tuontitulleilla ei sekään ole vailla katetta. Tässä yhteydessä voi vedota tarvittaessa esimerkiksi kansalliseen turvallisuuteen, kuten Trump teki vuonna 2018 määrätessään teräksen ja alumiinin tuontitullit.

Sen sijaan täysin mahdottomalta vaikuttaa yritys kumota käytäntö, jonka mukaan Yhdysvalloissa syntyvä – myös paperittomien siirtolaisten lapsi – saa automaattisesti Yhdysvaltain kansalaisuuden. Tämä oikeus kun on kirjattu selvästi perustuslain 14. lisäykseen.

Presidentin asetukset ovat voimassa, kunnes ne todetaan laittomiksi tai kumotaan tai niiden voimassaolo päättyy. Presidentti voi myös milloin tahansa peruuttaa asetuksen, olipa kyse hänen omasta tai edeltäjänsä allekirjoittamasta määräyksestä. Tyypillisesti presidentit ovatkin vallan vaihtuessa Valkoisessa talossa kumonneet tukuittain edeltäjiensä antamia asetuksia, eikä Trump aio olla tässä suhteessa poikkeus.

Virallisen lehden mukaan Trump allekirjoitti ensimmäisellä kaudellaan 220 presidentin asetusta, Joe Biden ainoaksi jääneellä toimikaudellaan vain 160. 1980-luvulla ja sen jälkeen virassa olleista presidenteistä kärkisijaa pitää Ronald Reagan 381 asetuksella, toisena tulee 364 asetusta allekirjoittanut Bill Clinton.

Kaikki paljon julkisuutta saaneet ja saavat päätökset eivät ole varsinaisia asetuksia. Esimerkiksi Trumpin aikana jätettyyn Pariisin ilmastosopimukseen Yhdysvallat yksinkertaisesti palasi presidentti Bidenin allekirjoittamalla ilmoituksella.

Periaatteessa presidentin pitää saada kansainvälisten sopimusten solmimiseen kahden kolmasosan kannatus senaatissa. Pariisin ilmastosopimuksen tapauksessa tällaista ei alun alkaenkaan haettu, koska sopimuksen tulkittiin vain täydentävän jo vuonna 1992 Rio de Janeirossa solmittua YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimusta.

Aivan viime päivinä esiin on noussut myös kysymys lyhytvideopalvelu Tiktokista. Sen kieltoa aiemmin kannattanut Trump aikoo nyt ilmeisesti käyttää palvelun kieltämisestä keväällä 2024 hyväksytyn lain tarjoaman mahdollisuuden lykätä kiellon voimaantuloa kertaalleen 90 päivällä. Koko lain kumoaminen olisi huomattavasti vaikeampi ellei mahdoton harjoitus.

---

Lähteet: Yhdysvaltain perustuslaki, asianajajaliitto ABA, Federal Register (virallinen lehti), New York Times, AFP, CNN, Guardian