Uusi kalastuslaki pyrkii edistämään kalojen luonnossa lisääntymistä istutusten sijaan.
Professori Hannu Lehtonen Helsingin yliopistosta arvioi uutta lakia edellistä paremmaksi perjantaina, kun maa- ja metsätalousministeriö käynnisti kalastuslain toimeenpanon seminaarissa Helsingissä.
Lehtonen korostaa kalastuksen suuntaamista vahvoihin kantoihin ja kokoihin. Hän pitää hyvänä pyrkimystä suojella vaelluskaloja. Niillä on moninkertainen mahdollisuus pysyä hengissä istutettuihin verrattuna.
”Vaelluskalat kärsivät vanhan lain aikana.”
Maa- ja metsätalouministeri Petteri Orpo (kok.) lähti kesken seminaarin presidentin esittelyyn, jossa kalastuslaki perjantaina vahvistettiin. Lehtosen mielestä moni asia jää vielä lausunnolle lähteeneen kalastusasetuksen varaan.
”Kalkkiviivoille meni, nitisi ja natisi”, Orpo arvioi seitsemän vuoden valmistelua ja vaalikautta.
Ministeriö ja elykeskukset ovat päävastuussa lain toimeenpanosta. Seminaarissa pohdittiin tutkimuksen ja paikallisen tietämyksen hyödyntämistä. Laki painottaa kalakantojen hoitoa ja kulttuurin muutosta.
”Kirkko laitettiin keskelle”, Orpo vertaa kompromissien tekoa.
Lehtonen arvosteli ministeriötä huonosta valtuuksien käytöstä kalastuksen sääntelyssä. Nyt hän toivoo lakiin suoraan mittarajoituksia, rauhoituksia sekä kalastuksen mitoitusta ja pyydysmääräyksiä.
Kalastuslain voimassaoloa Lehtonen ennakoi vuosikymmeniksi kuten edeltäjäänsäkin. Vanha laki säädettiin vuonna 1982. Kalastusasetukseen tarvitaan keinoja kalakantojen voimistamiseksi.
Professori laskee yhdeksän kalalajin tilan muuttuneen uhanalaiseksi tällä vuosituhannella. Neljän tila parani. Äärimmäisen uhanalaiset kalalajit lisääntyivät yhdestä neljään.
Uutena sääntelykeinona kalastuslakiin laitettiin rasvaevän leikkaus lohikaloille. Malli on Ruotsista. Kalastajat erottavat ja osaavat vapauttaa luonnonkalat takaisin veteen. Malli on Ruotsista.
Juhani Viitala