Nuorten aikuisten työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä jälleen kasvussa
Yhteensä alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2023 lopussa noin 25 500
Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten aikuisten määrä on laskenut vuosina 2021 ja 2022. Tätä ennen määrä oli kasvanut yli kymmenen vuoden ajan. Kuva: LEHTIKUVA / Antti Aimo-KoivistoTyökyvyttömyyseläkettä saavien nuorten aikuisten määrä on kääntynyt lievään kasvuun 25–34-vuotiaiden joukossa, kertoo Kela. Vuoden 2023 lopussa ikäryhmästä lähes 18 000 ihmistä sai työkyvyttömyyseläkettä.
Sen sijaan tätä nuoremmilla, 16–24-vuotiailla, työkyvyttömyyseläkkeiden määrä jatkaa vähäistä laskua. Vuoden 2023 lopussa noin 7 600 16–24-vuotiasta nuorta sai työkyvyttömyyseläkettä tai määräaikaista kuntoutustukea.
Työkyvyttömyyseläkettä saavien nuorten aikuisten määrä on laskenut vuosina 2021 ja 2022. Tätä ennen määrä oli kasvanut yli kymmenen vuoden ajan.
Yhteensä alle 35-vuotiaita työkyvyttömyyseläkettä saavia oli vuoden 2023 lopussa noin 25 500 ja vuoden 2022 lopussa noin 25 100.
Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään.
Nuoret saavat Kelan mukaan työkyvyttömyyseläkettä valtaosin mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden perusteella.
Vuonna 2023 mielialahäiriöiden, skitsofrenioiden, neuroosien ja psykosomaattisten häiriöiden perusteella työkyvyttömyyseläkettä saavien määrät 25–34 -vuotiailla kääntyivät jälleen lievään kasvuun. Vuonna 2022 määrät olivat laskussa kaikkien alle 35-vuotiaiden nuorten aikuisten joukossa.
Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen on älyllinen kehitysvammaisuus, joka kuuluu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden sairausryhmään.
Masennuksen merkitys työkyvyttömyyseläkkeen syynä alkaa Kelan mukaan yleistyä lähestyttäessä 30–40 vuoden ikää. Vuonna 2023 yhteensä noin 3 000 25–34-vuotiasta sai työkyvyttömyyseläkettä mielialahäiriön vuoksi. Masennuksen vuoksi heistä eläkkeellä oli noin 2 300.
Ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrä kääntyi vuonna 2023 laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2019 lainmuutoksen voimaan tulon jälkeen.
Ammatillisen kuntoutuksen palveluja saaneiden määrä kääntyi vuonna 2023 laskuun ensimmäistä kertaa vuoden 2019 lainmuutoksen voimaan tulon jälkeen.
Vuoden 2019 alusta lähtien nuori, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve, on voinut saada henkilökohtaista Nuotti-valmennusta ja muita ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairaus- tai vammadiagnoosia aiempaa kevyemmällä hakuprosessilla.
Saajamäärien laskuun on Kelan mukaan vaikuttanut Orpon hallitusohjelmaan sisältyvä kirjaus nuoren ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen perumisesta sekä Nuotti-valmennuksen kohderyhmään tehdyt täsmennykset syksyllä 2023.
- Osaston luetuimmat
