Työntekijäjärjestöt kiittelevät päivähoitomaksujen alentamista – risuja perhevapaauudistuksen jämähtämiselle
Lapsiasiavaltuutettu on myös pettynyt, ettei perhevapaiden uudistusta aloiteta.
Hallitus aikoo alentaa varhaiskasvatusmaksuja siten, että aiempaa suuremmilla tuloilla pääsee alempaan maksuluokkaan. LEHTIKUVA / Ella PuginPalkansaajakeskusjärjestöt antavat kiitosta hallituksen puoliväliriihessä esittelemälle varhaiskasvatusmaksujen alentamiselle. SAK, STTK ja Akava katsovat kaikki, että uudistus on tarpeellinen ja vähentää kannustinloukkuja.
Hallitus julkisti suunnitelmansa alentaa pieni- ja keskituloisten varhaiskasvatusmaksuja siten, että aiempaa suuremmilla tuloilla pääsee alempaan maksuluokkaan. Lisäksi toisen lapsen maksua alennetaan. Etenkin SAK:ssa katsotaan uudistuksen olevan tehokas keino työllisyyden parantamiseen liikkuvuuden kannustamisen ohella.
Sen sijaan työntekijäjärjestöt harmittelevat perhevapaauudistuksen jämähtämistä. Kyse on uudistuksesta, jossa nykyistä vanhempainvapaamallia joustavoitettaisi jakamalla vanhempainraha tasan vanhempien kesken.
Ero pienten lasten äitien ja isien työllisyydessä pysyy räikeänä, kun perhevapaajärjestelmä ei kannusta tai mahdollista tasaisempaa hoitovastuun jakamista, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder harmittelee tiedotteessa.
Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on pettynyt, ettei hallituksen puoliväliriihessä käynnistetty perhevapaiden uudistamista. Kurttila näkee perhevapaiden uudistamisen tärkeänä lapsen edun, tasa-arvon ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta.
On valitettavaa ja haitallista, ettei hallitus saanut liikkeelle tätä Suomen lasten ja koko suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeää uudistusta, Kurttila sanoo tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK niin ikään kiittää hallitusta päivähoitomaksujen alentamisesta ja ruotii sen kyvyttömyyttä perhevapaajärjestelmän uudistamisessa. Lisäksi EK pitää sääntelyn purun ja innovaatiorahoituksen kasvattamisen hyvänä suuntana. Puoliväliriihessä esitetyillä toimilla ei EK:n mukaan kuitenkaan saavuteta pidemmän aikavälin kasvutavoitteita.
Tähänastisilla päätöksillä ei saada varmuutta julkisen talouden kestävyysvajeen umpeutumisesta, eikä näköpiirissä oleva talouskasvu myöskään riitä hallituksen työllisyystavoitteen saavuttamiseen, EK tiedottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat