Britannia eroaa perjantaina Euroopan unionista, minkä jälkeen alkavat intensiiviset neuvottelut – "Kitkatonta kauppaa nykyisessä muodossaan ei eron jälkeen voi odottaa"
Kauppasuhteen neuvottelut käynnistyvät heti helmikuussa. Eron vaikutukset eivät näy vielä kuluvana vuonna.
Pitkään kestänyt brexit-prosessi jatkuu yhteisten kauppasopimusten neuvotteluilla. Kuva: Aimo VainioBritannia eroaa perjantaina Euroopan unionista. EU:ssa on 27 jäsenmaata 28:n sijaan 1. helmikuuta lähtien. EU-parlamentti varmisti eron keskiviikkona iltapäivällä.
Lauantaina alkaa vuoden loppuun kestävä siirtymäaika, jonka aikana Britannia käy neuvotteluita sen ja EU:n välisestä uudesta suhteesta.
Isoja muutoksia ei ole odotettavissa vielä kuluvan vuoden aikana.
Britannialla säilyy siirtymäkauden ajan EU:n jäsenvaltion oikeudet ja velvoitteet. Britannia nauttii edelleen unionin sisämarkkinoiden ja tulliliiton eduista mutta ei osallistu EU-instituutioiden toimintaan tai päätöksentekoon.
Siirtymäaikaa on pidetty lyhyenä aikana syvällisiä sopimusneuvotteluita ajatellen, mutta Britannian pääministeri Boris Johnson on vakuuttanut ajan riittävän.
EU:n ja Britannian kauppasuhteista on tarkoitus saada niin läheiset kuin mahdollista.
Jos Britannia ja EU eivät vuoden aikana pysty sopimaan tulevasta suhteestaan tai siirtymäaikaa ei pidennetä, kaupankäynti jatkuu vuoden vaihteessa Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaan. Silloin Britannia on EU:lle kuin mikä tahansa kolmas maa.
Joillakin aloilla saatetaan pudota tämänkaltaiseen sopimuksettomaan brexit-suhteeseen, asiantuntijat arvioivat. Tätä EU ja Britannia eivät kuitenkaan toivo.
Maatalouden ja ruokamarkkinoiden kannalta kauppasopimuksista halutaan mahdollisimman muuttumattomat, MTK painottaa.
”EU-toimijat menettävät sisämarkkinaedun brexitin yhteydessä. Kitkatonta kauppaa nykyisessä muodossaan ei eron jälkeen voi odottaakaan. Monet vaikutukset suomalaisille toimijoille ovat seurannaisvaikutuksia sisämarkkinoiden häiriötilasta”, MTK:n kansainvälisten asioiden johtaja Juha Ruippo uskoo.
MTK:n kannalta keskeistä on pyrkiä yhdenvertaiseen kilpailuasetelmaan EU:n ja Britannian vaatimusten kanssa.
Jos Britannian ruuan tuotannon tai laadun standardit eroavat jatkossa EU:n omista standardeista, se tuo lisähaasteita unionin ja Britannian väliseen kaupankäyntiin. Eroja voi tulla esimerkiksi ympäristöstandardeissa, geenimuuntelun tai työntekijöiden vaatimuksissa.
”EU on sitoutunut moniin kansainvälisiin ympäristö- ja ilmastoprosesseihin, joissa britit ovat olleet keskeisiä vaikuttajia. Vastuiden ja velvoitteiden jakaminen on tärkeää myös näiden teemojen osalta, kun puhutaan yhdenvertaisesta kilpailuasetelmasta”, Ruippo sanoo.
EU:n tuottajia edustavan kattojärjestön Copa-Cogecan mukaan erolla on aina seurauksia.
Pääsihteerin Pekka Pesosen mukaan paljon on kiinni siitä, millaiseksi kauppasuhde muotoutuu ja millainen tekniikka rajatarkastuksia varten tulee käyttöön.
”Kaikki lisävaatimukset heikentävät yhteismarkkinoiden toimintaa. Paperisodan ja pysähdysten kautta kauppa ei tule jatkumaan entisellään”, Pesonen pohtii vaikutuksia EU:n ruokasektorin viennille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat