Yli yhdeksän kymmenestä peruskoulun rehtorista on huomannut mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan

Useampi kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisten peruskoulujen rehtoreista kokee nuorten mielenterveyden haasteiden lisääntyneen koulussaan viimeisen vuoden aikana.

Tyypillisimmäksi mielenterveyden haasteeksi rehtorit nimesivät oppilaiden ahdistuneisuuden, selviää Lastenklinikoiden Kummien, Suomen Rehtorit ry:n sekä MTV:n uutisten toteuttamasta rehtorikyselystä. Lähes puolet rehtoreista pitää oppilaiden poissaoloja merkittävänä ongelmana.

Kyselyyn vastanneista suurin osa, yli 85 prosenttia, uskoi poissaolojen lisääntymisen taustasyynä olevan nuorten mielenterveyden haasteet.

Vajaa puolet rehtoreista mainitsi lisääntyneiden poissaolojen syyksi digilaitteiden käytön räjähdysmäisen kasvun. Noin 40 prosenttia arvioi poissaolojen syyksi myös perheen tilanteen muutokset.

Yleisimmäksi poissaolotyypiksi rehtorit nimesivät niin sanotun koulukieltäytyjän, jolloin oppilas ei suostu menemään kouluun esimerkiksi ahdistuneisuuden takia, mutta vanhemmat ovat tietoisia oppilaan poissaolosta.

Lastenklinikoiden kummit ry:n tiedotteessa lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari kertoo kyselyn tuloksien olevan samankaltaisia kouluterveyskyselyn kanssa. Repokari sanoo, että koulupoissaolojen taustavaikuttajina voivat olla myös parin vuoden mittainen poikkeusaika koronan takia sekä koulu-uudistus.

”Se, että koulupoissaolot nousevat näin vahvasti esiin, voisi hyvinkin liittyä sosiaalisen ahdistuksen lisääntymiseen, kun pitkiä aikoja on oltu pois kontakteista.”

Repokari muistuttaa, että vaikka psyykkinen oireilu on lisääntynyt, se ei suoraan tarkoita, että psyykkiset häiriöt olisivat lisääntyneet. Hänen mukaansa ilmiön taustalla voi olla monia kasvuympäristöön liittyviä tekijöitä.

Kyselystä selvisi, että rehtorit toivovat selkeämpää ohjeistusta kouluille oppilaiden tukemiseksi. Linjajohtaja Repokarin mukaan kouluihin ja hyvinvointialueille pitää luoda selkeät ohjeistukset, mistä ammattilainen voi hakea konsultaatioapua, jotta vaikeuksissa oleva lapsi saa asianmukaista tukea.

”Kun lapsella on vaikeata, sen aikuisen, joka asian havaitsee, tulee ryhtyä toimimaan. Asiantuntemuksen tulee liikkua, ei lapsen”, Repokari toteaa tiedotteessa.

Kyselyn perusteella yli puolella peruskouluista ei ole käytössään koulupsykologia. Myös muut oppilashuollon resurssit koettiin liian vähäisiksi. Rehtorit toivoivat myös parempaa yhteistyötä koulun ja sosiaalitoimen välille.

Rehtorikysely toteutettiin viime kesäkuussa ja siihen osallistui 139 peruskoulun rehtoria ympäri maan.