Hausjärven kunta on mukana Etelä-Hämeen työllisyysalueessa. Riihimäellä ja Janakkalassa on toimistot, Lopella ja Hausjärvellä asiointipisteet, kertoo Pekka Määttänen Hausjärven kunnanviraston pisteellä. Kuva: Kimmo Haimi
”Tilanne on katastrofaalinen”, sanoo Hausjärven kunnanjohtaja – ”Pitkäaikaistyöttömillä ei ole nyt mitään toivoa”
Hausjärvi maksoi aiemmin sakkoja työttömistä 180 000 euroa, nyt lähes 700 000 euroa. Pitkäaikaistyöttömyys on pian lamavuosien tasolla, eikä kunnilla ole työkaluja hillitä sen kasvua.Tilaajalle
”Kunnissahan on tekemätöntä työtä niin paljon kuin viitsii tehdä. Sitä kautta saisimme pitkäaikaistyöttömät työmarkkinoiden polulle”, sanoo Pekka Määttänen. Kuva: Kimmo HaimiPitkäaikaistyöttömyys on pian lamavuosien tasolla, eikä kunnilla ole työkaluja hillitä sen kasvua, sanoo Hausjärven kunnanjohtaja Pekka Määttänen.
”Viimeksi olemme olleet tässä tilanteessa 90-luvulla. Eikä tämä tästä nouse. Tämä menee vain syvemmälle. Mitään valoa ei ole näkyvissä.”
1990-luvulla lamassa pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli jopa 143 000.
Nyt pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa noin 133 000. Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan vuoden lopussa luku voi olla jo 136 000.
”Maaliskuussa on 145 000 ja ensi syksynä 160 000 pitkäaikaistyötöntä. Ja ensi vuoden lopussa voi olla yli 200 000”, sanoo Määttänen.
”Kyllähän tämä tilanne on ihan katastrofaalinen.”
1990-luvulla lamassa pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli 143 000.
Työllisyyspalvelut siirtyivät tämän vuoden alussa kuntien vastuulle. Samalla hallitus tiukensi merkittävästi työttömistä kunnille aiheutuvia ”sakkomaksuja”.
Nyt kunta joutuu korvaamaan työttömyysetuuksia Kelalle jo sadan päivän työttömyyden jälkeen. Ennen raja oli 300 päivää.
Kelan tilastojen mukaan kuntien maksamissa työttömyystuissa on tänä vuonna 60 prosentin nousu viime vuoteen verrattuna.
Hausjärvi maksoi aiemmin sakkoja työttömistä 180 000 euroa, nyt lähes 700 000 euroa vuodessa.
Hausjärven kunnassa on vajaat 8 000 asukasta. Työttömiä on 300 ja heistä pitkäaikaistyöttömiä on 40 prosenttia.
”Pienet kunnat jotenkin selviävät tästä, kun meillä ei ole massoja niin paljon. Suuret kaupungithan ovat ongelmissa”, sanoo Määttänen.
Esimerkiksi Vantaan maksamat sakot uhkaavat nousta jopa 42 miljoonaan euroon vuodessa.
Kunnilla ei ole Määttäsen mukaan enää minkäänlaisia keinoja hillitä työttömyyttä.
Määttänen loi aikoinaan Maskun kunnan työllistämismallin.
”Olen nähnyt, että aktiivisella työvoimapolitiikalla voidaan vaikuttaa.”
Määttäsen mallia kokeiltiin Maskussa vuosina 2009–2016. Kaikki työttömät haastateltiin, ja haastattelussa heille etsittiin toimenpide, kuten palkkatuki, oppisopimuskoulutus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja ohjaus suoraan työmarkkinoille tai koulutukseen.
Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuosittain noin 2 prosenttiyksikköä.
”Meillä oli parhaimmillaan 30 nuorta ringissä. Nuoret tekivät kaikenlaista kunnan kiinteistöhommista lähtien. Telakalle meni moni. Se vaati jatkuvaa panostusta ja ohjaamista. Nyt tämmöinen ei ole mahdollista.”
Kunnille pitää Määttäsen mukaan palauttaa porkkana aktivoida työttömiä.
Kunnilla ei ole Määttäsen mukaan enää minkäänlaisia keinoja hillitä työttömyyttä.
Aikaisemmin työttömyyden sakkomaksun katkaisivat esimerkiksi työkokeilu, palkkatuella työskentely ja kuntouttava työtoiminta.
Nyt kunta pääsee sakosta eroon vain, jos työnhakija työllistyy avoimilla markkinoilla vuodeksi. ”Se on tässä taloustilanteessa mahdoton tehtävä.”
”Mallihan perustuu siihen, että työmarkkinat vetävät. Ja tällä hetkellä me mennään syvemmälle vaan.”
”Pitäisikö meidän koko palkka maksaa, että yrittäjät ottaisivat töihin?”
Kunnat eivät pysty suoraan työllistämään työttömiä, sillä valtionosuuksien tippuessa työntekijöitä on paineita pikemminkin vähentää.
Yrityksetkään eivät siihen Määttäsen mukaan pysty. Hausjärven kunta tarjoaa nyt vuodeksi 400 euroa kuukaudessa yrittäjille, jotka työllistävät henkilön, joka on ollut yli 100 päivää työttömänä.
Yksi henkilö on saanut työpaikan tällä keinolla.
Joulukuussa Hausjärven kunnanhallituksessa esillä on tuen nostaminen 600 euroon. ”Pitäisikö meidän koko palkka maksaa, että yrittäjät ottaisivat töihin?” ihmettelee Määttänen.
Nyt, kun ansioturvaa ja etuuksia on leikattu, työnhakuun ei ole varaa. Millä rahalla työtön lähtee työhaastatteluun Rovaniemelle tai Ivaloon, kysyy Pekka Määttänen. Kuva: Kimmo HaimiKunnille pitää Määttäsen mukaan palauttaa porkkana aktivoida työttömiä.
Sakkomaksu tulee saada poikki, jos kunta ottaa ihmisen työkokeiluun tai hyvinvointialue ihmisen kuntouttavaan työtoimintaan. Nuorten mahdollisuuksia pitäisi Määttäsestä tukea valtion lisärahalla oppisopimuskoulutuksen palkkatukeen.
”Jotkut sanovat, että se on tempputyöllistämistä. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että sosiaali- ja terveysmenot eivät kasva ja työttömillä on mahdollisuuksia nousta työmarkkinoilla. Nyt mitään mahdollisuuksia ei ole.”
Määttäsen mukaan pitkäaikaistyöttömät eli noin 40 prosenttia työttömistä alkaa olla menetetty.
Pitkäaikaistyöttömät jäävät nyt kunnissa hoitamatta, sillä kunta saa sakkomaksut pois vain panostamalla noin 30 prosentin aktiiviseen työttömien joukkoon.
Se tarkoittaa työnvälitystyötä, koulutuksia ja piilotyöpaikkojen etsimistä.
Määttäsen mukaan pitkäaikaistyöttömät eli noin 40 prosenttia työttömistä alkaa olla menetetty. He putoavat parhaillaan pois työmarkkinoilta, ja eläketoimille olisi tarvetta.
”Pitkäaikaistyöttömillä ei ole nyt mitään toivoa.”
Sakkomaksut kunnille
Työttömät työnhakijat käyvät kunnille nyt erityisen kalliiksi.
Työllisyyspalvelut siirtyivät tänä vuonna kuntien vastuulle. Suomeen muodostui 45 työllisyysaluetta, jotka ovat vastuussa työvoimapalveluiden hallinnollisesta järjestämisestä.
Samalla hallitus tiukensi merkittävästi työttömistä kunnille aiheutuvia ”sakkomaksuja”. Nyt kunta joutuu korvaamaan työttömyysetuuksia Kelalle jo sadan päivän työttömyyden jälkeen, aiemmin raja oli 300 päivää.
Kelan tilastojen mukaan kuntien maksamissa työttömyystuissa on tänä vuonna 60 prosentin nousu viime vuoteen verrattuna. Kuntien osuus maksetuista etuuksista oli tammi–lokakuussa noin 633 miljoonaa euroa. Viime vuonna samaan aikaan kunnat maksoivat 395 miljoonaa euroa.
Tästä vuodesta alkaen kunnat rahoittavat osuuden ansiopäivärahan, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen perusosasta. Aiemmin kunnat rahoittivat työmarkkinatukea.
Työttömiä oli lokakuussa 276 000 eli 48 000 enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Tilastokeskus.
Lokakuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 132 600, mikä on 31 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin, Keha-keskuksen työnvälitystilasto kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
