Vihreiden Pekka Haavisto on kertonut liittyneensä kirkkoon Ylivieskan kirkon tuhopolton jälkeen vuonna 2016. Kuva: Jarno Mela
Jumalan siunausta uudenvuodenpuheen päätteeksi? Näin presidenttiehdokkaat vastaavat
MT kysyi seitsemältä presidenttiehdokkaalta, tulisivatko he toivottamaan kansalle Jumalan siunausta, mikäli he pääsisivät valtaan. Vastaukset ovat hyvin erilaisia suhteessa vuoden 2018 vaaleihin.
MT tenttasi presidenttiehdokkaita maanantaina Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla. Kuva: Jarno MelaMT:n vaalitentissä miltei kaikki presidenttiehdokkaat kertoivat toivottavansa Jumalan siunausta uudenvuodenpuheidensa lopuksi, mikäli he pääsisivät valtaan.
Jumalan siunausta toivottaisivat ehdokkaista Mika Aaltola, Pekka Haavisto (vihr.), Harry Harkimo (Liik.), Jussi Halla-aho (ps.), Olli Rehn (kesk.) ja Alexander Stubb (kok.).
Siunausta kansalle ei toivottaisi vasemmistoliiton Li Andersson, joka on jo aiemmin ilmoittanut suhtautuvan kriittisesti kirkon ja valtion yhteyteen. Esimerkiksi vuoden 2019 uskonnonvapaus -vaalikoneessa Andersson totesi, että koulujen ei olisi syytä viedä lapsia Jumalanpalveluksiin ja uskonnon opettaminen tulisi kouluissa lopettaa.
Esteen MT:n tenttiin ilmoitti KD:n ehdokas Sari Essayah sekä SDP:n vastavalittu ehdokas Jutta Urpilainen. Eduskunnan puhemies Halla-aho (ps.) joutui poistumaan ennen kysymyksen esittämistä tentistä, mutta kommentoi vastauksensa MT:lle tiistaina erityisavustajansa kautta.
Sekä Essayah että Urpilainen tunnetaan hartaina kristittyinä. Urpilainen kommentoi vuonna 2014 Kirkko ja Kaupunki -lehdelle, että hänen elämäänsä on ohjannut kristilliset arvot.
MT:n tenttiin osallistuneesta seitsemästä ehdokkaasta kuusi toivottaisi siis Jumalan siunausta.
Tilanne on melko tavalla erilainen suhteessa vuoden 2018 vaaleihin, jolloin IS:n vaalikonekysymykseen perinteen ylläpitämisestä vastasi myöntävästi kahdeksasta ehdokkaasta vain Sauli Niinistö, Matti Vanhanen, Laura Huhtasaari ja Paavo Väyrynen.
Kuva vuoden 2018 tammikuulta presidentinvaalien tulosillasta. Kuva: Jaana KankaanpääPresidentin uudenvuodenpuheen perinne alkoi vuonna 1935, kun P.E Svinhufvud piti ensimmäisen uudenvuodenpuheen. Ennen 1950-lukua niin Svinhufvud, Kyösti Kallio ja Risto Ryti viittasivat puheissaan Jumalaan.
Ensimmäisenä Jumalan siunausta toivotti J.K Paasikivi. Osittain perinnettä piti yllä myös Urho Kekkonen, jonka tarkkaa suhdetta uskontoon ei tiedetä. Kekkonen kuitenkin esimerkiksi vuoden 1959 uudenvuodenpuheessaan viittasi mietelauseeseen, jonka oli saanut.
”Katso taaksepäin: kiitä. Katso eteenpäin: luota. Katso ylöspäin: usko."
Presidentti Mauno Koivisto uskoi Jumalaan ja jatkoi perinnettä viittaamalla puheissaan Jumalaan, mutta ensimmäinen Jumalan siunausta toivottanut presidentti oli vast’ ikään menehtynyt presidentti Martti Ahtisaari.
Ahtisaaren aloittaneen perinteen rikkoi Tarja Halonen, joka jätti siunaukset toivottamatta ja lausui kansalle vain toivotuksen ”hyvää alkanutta vuotta”. Halonen ei virassa olessaan ollut kirkon jäsen, sillä hän erosi kirkosta 1970-luvulla protestiksi kirkon kantoihin littyen naispappeuteen ja seksuaalivähemmistöihin.
Sauli Niinistön katsotaan ottaneen perinteen takaisin uudenvuodenpuheisiin. Ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan vuoden 2013 aluksi Niinistö toivotti kansalle Jumalan siunausta ja on jatkanut tapaansa jokaisessa uudenvuodenpuheessaan.
- Osaston luetuimmat
