Imatran terästehdas on jo yksi maailman puhtaimmista – vetytalouden odotetaan viherryttävän myös raskaasti saastuttavan teräksentuotannon

Kuumuus ja ilmassa leijuvat pienhiukkaset pistävät aluksi yskimään astuttaessa terästehtaan tuotantohalliin. Jättiäisen padalta näyttävän valokaariuunin kansi aukeaa ja työntekijä poistuu hetkeksi ilmastoidusta valvontatilasta heittämään sekaan seosaineita. Kipinät lentelevät kuin paholaisen keitoksesta.

Seuraavaksi kiehuva teräs valutetaan prosessiin, joka puskee loputtomasti tasapaksua, hehkuvaa palkkia. Palkit paloitellaan ja tarvittaessa karkaistaan kylmässä kylvyssä. Sen jälkeen palat kuljetetaan jatkokäsittelyyn toisiin tiloihin.

Lopputuotteena Ovakon terästehtaalla Imatralla syntyy korkean lisäarvon omaavia, matalaseosteisia teräslaatuja, käytännössä erilaisia putkia ja tankoja.

Imatran terästehdas on yksi maailman puhtaimmista. Sen hiilidioksidipäästöt ovat 95 prosenttia pienemmät kuin maailman terästehtaiden keskimäärin.

Tuotannon päästöt on painettu alas käyttämällä raaka-aineena 97-prosenttisesti romumetallia sekä korvaamalla hiililämmitteiset masuunit sähköllä kuumenevilla valokaariuuneilla.

Teräksen tuotanto on Imatralla jo hiilineutraalia ja tuotteiden hiilijalanjälki verrattain pieni. Osa hiilineutraaliudesta syntyy yhä kompensoimalla päästöjä, mutta tavoitteena on päästä investointien ja prosessien parantelun myötä nollapäästöihin.

”Uudistamme tuotantoamme fossiilivapaalla vedyllä ja käytämme jo nyt vain fossiilivapaata sähköä”, Ovako Imatran viestintäpäällikkö Ansa Räätäri kertoo.

Jotkin metallilaadut eivät kelpaa kierrätysteräksen valmistukseen, kuten ruostumaton teräs ja magnaani. Myös kupari pitäisi saada kitkettyä pois terästehtaalle saapuvista kuormista.  Kuva: Tero Pajukallio

Ovakon kaikki tehtaat nielevät romua. Pohjoismaissa se on suurin teräsromun hyödyntäjä. Kierrättämällä metalleja vähennetään tarvetta louhia niitä maaperästä.

Romuterästä tehdas saa muun muassa puretuista koneista ja autoista sekä purkurakennuksista ja infrasta, kuten vanhoista ratakiskoista sekä hukkapaloja Raahessa sijaitsevalta SSAB:n terästehtaalta. Kaikki romu tulee Suomesta.

Romusta voi tulla myöhemmin pulaa, etenkin SSAB:n terästehtaan vihertyessä ja tehostaessa prosessejaan. Kilpailija SSAB:n tavoite on muuttaa terästuotantonsa Pohjoismaissa fossiilittomaksi vuoteen 2030 mennessä.

Japanilaisomisteinen Ovako on investoinut vetytalouteen. Tuotannon on tarkoitus alkaa Ruotsin Hoforsissa syksyllä ja myöhemmin Smedjebackenissa.

Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö myönsi helmikuussa 9,5 miljoonan euron tuen hankkeelle, jossa rakennetaan vedynsiirtoputki Kemiran tehtaalta Joutsenosta Ovakon tehtaalle Imatralle. Vetyä syntyy Kemiran tehtaalla sivutuotteena kloraatin valmistuksessa. Ovakon tehtaalla vety korvaisi maakaasua.

Imatran tehtaalla syntyvistä sivuvirroista 94 prosenttia kierrätetään. Erikoisuutena tuhkaa viedään tehtaalta Bulgariaan jatkokäyttöön. Siitä eristetään muun muassa sinkkiä.