Velvoite samanaikaiseen lomanpitoon laajenee ensi vuonna.
Pienen eli enintään 20 kotieläinyksikön tilan viljelijäpariskunnan pitää viettää vuosilomaa yhtä aikaa vähintään 20 päivää.
Hallitus antoi maanantaina eduskunnalle lakiesityksensä muutoksista viljelijöiden vuosilomiin.
Kiristys johtuu hallituksen halusta säästää lomituskustannuksia. Ensi vuoden säästötavoite on viisi miljoonaa euroa.
”Paikallisyksiköt joutuvat kiinnittämään entistä enemmän huomiota lomitusten taloudelliseen järjestämiseen ja lomittajien työajan tehokkaaseen käyttöön”, hallitusneuvos Riitta Kuusisto sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriö laskee, että säästöä kertyy 1,5 miljoonaa euroa, kun yksi lomittaja lomittaa kerralla kahta tilan vuosilomalaista.
Nyt vuosilomaansa pitoon samaan aikaan velvoitetaan pääsääntöisesti alle 15 kotieläinyksikön tilanpitäjät. Heidän kuuluu pitää yhteistä lomaa ainakin 16 päivää.
Omaa lomaa pienten tilojen viljelijäpariskunnat voivat jatkossa pitää kuusi päivää. Maatalousyrittäjien vuosiloma ei pitene 26 päivästä.
Yhdeksi kotieläinyksiköksi lasketaan yksi lehmä tai neljä emolehmää tai neljä muuta nautaa. Yksikkö muodostuu kolmesta emakosta porsaineen tai 15 muusta siasta.
Sata siipikarjaeläintä tai tuhat broileria muodostaa eläinyksikön lomitusjärjestelmässä. Saman tekee neljä vuohta tai kymmenen lammasta taikka kaksi hevosta.
Sijaisavun maksuja korotetaan niin, että niistä saadaan lomitussäästöistä yli puolet eli kolme miljoonaa euroa. Säästö kohdistuu eniten pieniin maatiloihin.
Tuntimaksun perusmäärää korotetaan nykyisestä yhdestä eurosta kolmeen euroon. Saajan tuntimaksu saadaan, kun tähän lisätään 5 000. osa hänen myel-työtulostaan.
Tuntimaksun riippuvuutta sijaisavun saajan myel-työtuloista lievennetään. Muutokset tasoittavat pienimpien ja suurimpien tuntimaksujen eroja. Sijaisavun maksutulo kasvaa.
Lomituspalvelujen järjestämistä tarkennetaan. Myös kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä muutetaan. Näistä lasketaan koituvan puoli miljoonaa säästöä.
JUHANI VIITALA