Aslakin maayksikkö toimii maasta käsin Lapin pelastuslaitoksen operoimana. Kuvassa vuonna 2015 varusteita esittelee pelastaja Jarno Sukuvaara Sodankylästä. Kuva: Kari Lindholm
Lapin ainoan pelastuskopterin toiminta on taas jäissä – sisäministeriö ei kommentoi rahoituksen jatkoa
Lapin ainoan pelastuskopterin toiminta keskeytyi heinäkuun alussa rahoitusvaikeuksien vuoksi. Yhdistyksen mukaan lentotoiminnan pysähtyminen heikentää erityisesti Pohjois- ja Itä-Lapin turvallisuutta, eikä nopeaa ratkaisua tilanteeseen ole näköpiirissä.Tilaajalle
Lapin pelastushelikopteri Aslak keskeytti lentotoimintansa 4. heinäkuuta rahoitusvaikeuksien vuoksi. Kuva: Lapin Pelastushelikopteri Aslak ryLapin pelastushelikopteri Aslakin toiminta keskeytyi 4.7.2026 rahapulan vuoksi. Lentotoiminnan keskeytymisellä voi olla yhdistyksen mukaan merkittäviä vaikutuksia erityisesti Pohjois- ja Itä-Lapin turvallisuuteen. Sisäministeriö ei suostunut kommentoimaan Aslakin tilannetta ja rahoitusta.
Toiminta oli tauolla myös vuonna 2025, mutta viime talven ja kevään toiminta pystyttiin hoitamaan valtion Lapin hyvinvointialueelle myöntämän erillismäärärahan turvin.
”Tällä hetkellä operatiivinen toiminta on jäissä, ja etsitään sitten keinoja siihen, että pystyttäisiin maksamaan laskut ja päästäisiin takaisin toimintaan”, Lapin pelastushelikopteri Aslak ry:n toiminnanjohtaja Heikki Lindberg kommentoi.
”Se on kyllä aika suoraan jo viestitty, että sellaista rahaa ei yhteiskunnalla tässä kohtaa ole, että alettaisiin veivaamaan oma valtionrahoitteinen tai hyvinvointialuerahoitteinen pelastuskopteri”.
Tilanne ei näytä tällä hetkellä kovinkaan toiveikkaalta.
”Nyt näyttää siltä, että nopealla aikataululla mitään tällaista viime vuoden kaltaista valtionapua ei olla saamassa”, Lindberg kertoo.
Keskusteluja on käyty niin hyvinvointialueen kuin valtakunnankin tason päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Tukea tilanteeseen ei ole toistaiseksi kuitenkaan löytynyt.
Lapin hyvinvointialueen pelastuspäällikkö Harri Paldanius kertoo, että Aslak on ollut tärkeä lisäresurssi nopean vasteen näkökulmasta erityisesti pitkien etäisyyksien päässä.
Myös Lapin hyvinvointialue on pitänyt sisäministeriötä tilanteen tasalla. Mahdollisista päätöksistä sisäministeriö ei kuitenkaan ole hyvinvointialuetta informoinut.
Yhdistyksen mukaan talousvaikeuksien taustalla ovat vuoden 2024 alussa muuttuneet korvauskäytännöt. Yhdistys ei enää saa korvauksia kaikista sellaisista lentotehtävistä, joista aiemmin maksettiin. Osa tehtävistä tulkitaan nykyisin ensihoidon tehtäviksi, jolloin niiden rahoitusvastuu kuuluu hyvinvointialueelle.
Aslak on Suomen ainoa pelastuskopteritoimija, joka ei saa suoraa valtionrahoitusta.
”Lääkintähelikopterit tai esimerkiksi rajavartiolaitoksen kalustot ovat, kuten kuuluukin, valtion suoraan rahoittamaa toimintaa”, Linberg sanoo.
Lindbergin mukaan viranomaiset ovat kuitenkin viestineet yhdistykselle, että Lapissa toimivalle pelastuskopterille on edelleen tarve. Rahoitusta ei kuitenkaan vaikuta heruvan.
Tulevaisuuden osalta Paldanius toteaa, että hyvinvointialueen kannalta järkevin olisi yksi ensihoidon ja pelastustoimen yhteinen monitoimikopteri.
Mutta miksi Aslak toimii edelleen yhdistyspohjaisesti?
Lindbergin mukaan yhdistystoiminnan etuna on yksityisen varainhankinnan mahdollisuus.
”Yhdistyshän pystyy hankkimaan varoja esimerkiksi juuri tukituotemyynnillä. Yhteiskunta siinä voittaa”, hän toteaa.
Yhdistys odottaa parhaillaan päätöstä rahankeräysluvasta.
Tällä hetkellä yhdistyksen tulot koostuvat lähinnä tukituotemyynnistä ja yhteistyökumppaneista, mutta niiden tuotot eivät enää riitä kattamaan toiminnan kustannuksia.
Pelastushelikopteri Aslakin toiminta painottuu erityisesti Pohjois- ja Itä-Lapin etsintä-, pelastus- ja virka-aputehtäviin. Kuva: Lapin Pelastushelikopteri Aslak ryErilaisia toimintamuotoja on pohdittu, mutta rahoituksen vähyys pitää vaihtoehdot rajallisina.
”Se on kyllä aika suoraan jo viestitty, että sellaista rahaa ei yhteiskunnalla tässä kohtaa ole, että alettaisiin veivaamaan oma valtionrahoitteinen tai hyvinvointialuerahoitteinen pelastuskopteri. Sitä ei siis lähitulevaisuudessa ole nähtävissä”, Linberg toteaa.
Sisäministeriö ei kommentoinut Aslakin rahoitustilannetta tai mahdollisia jatkotoimia.
Toistaiseksi Aslakin lentotoiminnan alasajo ei ole aiheuttanut ongelmia hyvinvointialueen pelastustoimelle.
”Suomessa toimii virka-apu ja viranomaisyhteistyö hyvin, niin siinä mielessä helikopteriresurssia on käytettävissä, vaikka Aslak on nyt pois pelistä”, pelastuspäällikkö Paldanius toteaa.
Hyvinvointialueen pelastustoimi on saanut apuja esimerkiksi Finnhemsiltä, Rajavartiolaitokselta ja rajan takaa Norjasta.
Tulevaisuuden osalta Paldanius toteaa, että hyvinvointialueen kannalta järkevin olisi yksi ensihoidon ja pelastustoimen yhteinen monitoimikopteri. Tällä hetkellä Lapin hyvinvointialueella on toiminnassa yksi valtion rahoittama ensihoidon helikopteri.
Aslakin osalta kirvestä ei ole heitetty kaivoon.
”Niin pitkään kuin tälle nähdään tarvetta ja tilausta, yhdistys pyrkii löytämään varat toimintaan. Mutta jos varojen hankkiminen tulee tiensä päähän, myös yhdistys menettää toimintaedellytyksensä”, Lindberg sanoo.
Sisäministeriön viestinnästä haastattelupyyntöön vastattiin, että Aslakiin liittyen ministeriöllä ei ole toistaiseksi tiedotettavaa. Sisäministeriö palaa aiheeseen, mikäli tiedotettavaa tulee lisää.
Pelastushelikopteri Aslak
Toimii Lapin pelastustoimen sopimusyksikkönä.
Suorittaa pelastus-, etsintä-, evakuointi- ja sammutustehtäviä koko Lapin alueella.
Välittömässä lähtövalmiudessa joka päivä klo 10–18.
Tukikohta Sodankylässä.
Ainoa Suomessa yhtä toimiva yhdistyspohjainen pelastushelikopteri.
Yhdistyksellä on kolme palkattua työntekijää.
Itse pelastajat eivät ole yhdistyksen palkkalistoilla, vaan he ovat pelastuslaitoksen viranhaltijoita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
