Kuopioon suunnitellun sellutehtaan vaikutukset säteilevät laajalti yli kunta- ja maakuntarajojen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Kantanen (kok.) korostaa, että hanke ei tulisi Kuopioon ilman ympäröivää maakuntaa.
"Hanke ei tunnista kuntarajoja. Vaikka Kuopio onkin veturi, sen vetäessä myös vaunuissa on mukavampi matkustaa. Verotuloina hyötyvät kaikki kunnat aina Kainuuta myöten. Tämä on koko Itä-Suomen elinvoimahanke", hän luonnehtii.
Toteutuessaan tehdas olisi Kuopion teollisuushistorian suurin jytky. Kantanen vertaa hanketta Kallansiltoihin, jotka olivat lähes sadan miljoonan euron rahoituksella tärkeä piristysruiske.
"Nyt puhutaan siihen verraten vähintään 15-kertaisesta hankkeesta jo rakennusaikana. Erona on vain, että sellutehdas jatkossakin työllistää suoraan 200 ja puun arvoketjussa 1 200 henkeä. Lisäksi tulee monia kerrannaisvaikutuksia muihin elinkeinoihin."
Kantasen mukaan ajankohta on otollinen investoinnille alhaisen korkotason vuoksi. Tehtaan sijoituksen ratkaisi Kuopion ideaalinen sijainti.
"Vaadittava infrastruktuuri on valmiina. Valmiiksi louhittu kalliopohjainen tontti veden ääressä, vieressä uudistettu moottoritie ja junarata pistoraiteella, voimalinja ja mahdolliset synergiat viereisen Savon sellun kanssa", Kantanen luettelee.
Suunniteltu tehdas sijaitsisi viime kesänä valmistuneiden Kallansiltojen pohjoispuolella, kymmenisen kilometriä Kuopion torilta. Yleiskaavassa alue on jo merkitty teollisuusalueeksi.