

MT-kyselystä selviää, että koulujen kesälomien siirto kaksi viikkoa myöhemmäksi jakaa suomalaisten mielipiteitä.
Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) esitystä siirtää kesälomia kahdella viikolla myöhemmäksi kannattaa 35 prosenttia ja vastustaa 40 prosenttia MT-kyselyyn vastanneista. 25 prosenttia kyselyyn vastanneista ei osaa sanoa kantaansa.
Eniten esitystä kannattavat yli 65-vuotiaat vastaajat ja vähiten alle 30-vuotiaat. Maaseudulla asuvat vastustavat esitystä kaupunki- ja taajama-asujia enemmän.
MT-kysely antaa osviittaa siitä, että kokoomuksen ja keskustan äänestäjät kannattavat kesälomien siirtämistä muiden puolueiden äänestäjiä enemmän. Kristillisdemokraattien äänestäjät vastustavat esitystä eniten.
Ammattiryhmistä johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt sekä eläkeläiset kannattavat esitystä eniten. Vähiten esitystä kannattavat opiskelijat ja työttömät.
Suomen Yrittäjien työelämässä oleville osoitetun kyselyn tulokset olivat samanlaiset. Vastaajista 35 prosenttia kannattaa esitystä ja 39 prosenttia vastustaa kesälomien siirtoa. 26 prosenttia ei osaa sanoa.
Opetusministeri Adlercreutz ehdottaa, että peruskoulujen kesäloma alkaisi kaksi viikkoa myöhemmin ja syyslukukausi elokuun puolivälin jälkeen. Kyseessä ei ole hallituksen esitys, vaan Adlercreutzin oma ehdotus.
Huhtikuun loppuun lisättäisiin vähintään viikon kevätloma, joka keventäisi pidentyvää kevätlukukautta. Lomapäivien kokonaismäärä pysyisi ennallaan.
Kesälomien ajankohdan siirrolla halutaan sovittaa työ- ja loma-ajat muun Euroopan loma-aikojen kanssa. Lisäksi halutaan parantaa perheiden mahdollisuutta viettää lomaa yhdessä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ vastustaa kesälomien aloituksen siirtämistä kahdella viikolla. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto peräänkuuluttaa, että muutokset koulujen vuosirytmiin pitäisi tehdä lasten, oppimisen ja opetuksen etu edellä eikä muiden alojen tarpeiden mukaan.

”78 prosenttia opettajista vastustaa tätä siirtoa”, Murto sanoo ja jatkaa, ”Kevätlukukausi on muutenkin todella pitkä ja oppilaat on todella väsyneitä jo toukokuussa. Kesälomien siirto voisi jopa heikentää työrauhaa ja oppimista.”
”Perheiden yhdessäolon lisääntyminen on hyvä ja kaunis ajatus, mutta vanhempien loma-aika ei lisäänny ja se ei välttämättä siirry elokuulle. Jos huhtikuulle tulee lisäloma, sekin aiheuttaa haasteita järjestelyiden kannalta.”
Kouluvuoden alkamisajankohtaa olisi mahdollista siirtää jo nykyisellään myöhemmäksi. Kunnat voivat itsenäisesti päättää kouluvuoden aloituksesta. Pelkästään lukuvuoden päättymisajankohdasta on päätetty lainsäädännössä.
”Monin paikoin on aineenopettajia sekä peruskoulussa että lukiossa. Heillä ei voi olla eri aikaan työajat ja loma-ajat.”
Adlercreutzin esitys koskee perusopetusta, mutta ei toista astetta. Esityksen toteutuminen voisi hankaloittaa opettajien loma-aikoja.
”Monin paikoin on aineenopettajia sekä peruskoulussa että lukiossa. Heillä ei voi olla eri aikaan työajat ja loma-ajat”, Murto sanoo.
Peruskoulun kesälomien siirto vaikuttaisi lopulta suomalaisen koulutusjärjestelmän aikatauluihin, kuten yhteishaun, ylioppilaskirjoitusten ja korkeakoulujen pääsykokeisiin.
Murron mukaan keskustelu kesälomien siirrosta pyörii matkailualan tarpeiden ympärillä. Hän toivoo, että keskityttäisiin enemmän haasteisiin koulutuksen, osaamisen ja oppimistulosten parantamisessa.
Kesälomien siirtäminen voisi lisätä matkailuyritysten työvoimaa ja nuorten kesätyömahdollisuuksia.
Koulujen kesälomien siirrosta keskustellaan usein keväisin. Siirtämistä perustellaan matkailu- ja ravintola-alan liikevaihdon lisäämisellä.
Kotimaan matkailun lisääntyminen elokuussa voisi pidentää matkailuyritysten sesonkia ja mahdollistaa kannattavan toiminnan loppukesällä. Tämä palvelisi myös kansainvälisiä matkailijoita, jotka voisivat tuoda merkittävän lisän alan liikevaihtoon.
Kesälomien siirtäminen voisi lisätä myös matkailuyritysten työvoimaa ja nuorten kesätyömahdollisuuksia.
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri oy. Kyselytutkimukseen vastasi 1 003 suomalaista. Tiedot kerättiin 22.–27. toukokuuta.
Koko tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.