Suomessa myydään vuosittain noin sata miljoonaa litraa pullovettä. Vuoden 2011 tullitilaston mukaan yli neljännes siitä eli 26 miljoonaa litraa tuotiin ulkomailta.
Samana vuonna Suomesta vietiin ulkomaille alle 3 miljoonaa litraa pullovettä.
Verrattuna muihin Länsi-Euroopan maihin Suomessa juodaan kuitenkin maltillisesti pullovettä. Siinä missä keskivertosuomalainen joi viime vuonna 18 litraa pullovettä, italialainen kulautti kurkusta alas hurjat 179 litraa.
Suomen vesivarat huomioiden tuntuu hullulta, että tänne rahdataan vettä ulkomailta. Vesivirran suuntaa kannattaisi kääntää.
Hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympäristökeskuksesta vahvistaa, että Suomen pohjavesivarannot ovat väestömäärään ja käyttöön nähden runsaat.
Noin neljännes maamme uusiutuvasta pohjavesivesimäärästä on vesihuoltolaitosten käytössä. Jos mukaan lasketaan myös heikommin hyödynnettävissä olevat pohjavedet, käytössä on alle 16 prosenttia uusiutuvasta pohjavedestä.
Yhdyskuntien käyttämästä vedestä noin 65 prosenttia on pohjavettä ja tekopohjavettä.
Alueilla, joilla pohjavettä ei saada riittävästi eli lähinnä suurissa kaupungeissa, käytetään pintavettä.
Ylitarkastaja Tomi Kekki Evirasta kertoo, että myös ulkomaalaiset firmat voivat anoa lupia veden pullottamiseen Suomessa. Hänen korviinsa ei kuitenkaan ole kantautunut ulkomaalaisia toimijoita. Eviralla ei ole rekisteriä yrityksistä, sillä niiden elintarvikevalvonta kuuluu kunnille.
Kekin mukaan Suomessa pullotetaan myös talousvettä eli tuttavallisemmin kraanavettä. Yrityksiä on useita. Vesi voi päätyä pulloon niin pohjavedestä kuin pintavedestäkin. Laatukriteerit kaikelle pakatulle vedelle ovat yhtenäiset. Evira valmistelee niille valvontaohjetta.
Lähdevesi on määritelty EU:n lainsäädännössä ja se on aina pohjavettä.
KATJA KOLJONEN
Suomen
vesivarat
huomioiden
tuntuu
hullulta,
että tänne rahdataan vettä
ulkomailta.
Suomessa pullotetaan myös talousvettä
eli tuttavallisemmin kraanavettä.
Yrityksiä on useita. Vesi voi päätyä pulloon
niin pohjavedestä kuin pintavedestäkin.