Eläimet muokkaavat kulttuureita
Suomenhevosta pidetään vahvana ja itsepäisenä, mutta rauhallisena eläimenä. Joel Rosenberg Kuva: Viestilehtien arkistoEläinkysymysten politisoituminen sekä muutokset eläinten ja ihmisten välisissä suhteissa ovat lisänneet kiinnostusta yhteiskunnalliseen eläintutkimukseen viime vuosina, tiedottavat Suomen ympäristökeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä Itä-Suomen yliopisto.
”Nämä muutokset tuottavat konkreettisia haasteita esimerkiksi eläinten pidolle, lainsäädännölle ja asiantuntijuudelle. Tähän uuteen tilanteeseen tarvitaan laaja-alaista tutkimusta muuttuvista käsityksistä ja eläinten asemasta yhteiskunnassamme”, toteaa Suomen ympäristökeskuksen tutkija Outi Ratamäki.
Hän on vuonna 2009 perustetun Yhteiskunnallisen ja kulttuurisen eläintutkimuksen seuran sihteeri.
Ihmisten ajattelutavoissa havaittua muutosta käsitellään uusimmassa Alue ja Ympäristö -lehdessä, jossa teemana ovat eläimet.
Teemanumero tuo näkyviksi eläinten kulttuuriset merkitykset, jotka ovat osa itseymmärrystämme ja kansallista identiteettiämme.
Lehden artikkelit hevosista, maatiaiseläimistä ja koirista kuvaavat eläinten suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle ja kulttuurille. Käsitykset itsestämme, suomalaisuudesta ja hyvästä kansalaisuudesta ovat kytköksissä eläinten asemaan ja käyttöön.
”Samalla kun luomme käsityksiä eläimistä ja niiden paikasta, muotoilemme ihmisten kulttuurista identiteettiä ja ylläpidämme yhteiskunnallista järjestystä”, toteavat lehden toimittajat Ratamäki ja Pekka Salmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.
”Tämä ilmenee muun muassa käsityksissämme suomenhevosesta vahvana ja itsepäisenä, mutta rauhallisena eläimenä. Se ilmenee myös rajoista, joita koiran käyttäytymiselle ja oleskelemiselle on Suomessa asetettu”, jatkaa Salmi.
Nykyisin eläinten tulkitaan olevan enemmän ihmisen kaltaisia kuin aiemmin.
Erityisesti Charles Darwinin evoluutioteorian näkemykset olivat länsimaissa historiallisesti käänteentekeviä. Niiden vaikutuksesta eettiset vaatimukset ovat kohdistuneet ihmisen ohella myös eläimiin.
Eläinsuojelu- ja -oikeusjärjestöjen aktiivinen toiminta Japanissa osoittaa, että eläinten oikeuksien kasvava merkitys ei ole vain eurooppalainen ilmiö.
SARI PENTTINEN
Käsitykset
itsestämme, suomalaisuudesta
ja hyvästä
kansalaisuudesta ovat kytköksissä
eläinten asemaan
ja käyttöön.
Nykyisin eläinten
tulkitaan olevan enemmän ihmisen kaltaisia kuin
aiemmin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat