Paluumuutto maaseudulle lisääntyy. Vuosittaisten paluumuuttojen määrä on kasvanut yli kolmanneksen vuodesta 1990 vuoteen 2012.
Viime vuonna Suomen maaseutumaisiin kuntiin palasi kaupungeista ja taajaan asutuista kunnista 10 115 maaseudulla syntynyttä. Vuonna 1990 paluumuuttoja oli 7 425.
Etenkin yli 65-vuotiaat palaavat maaseudulle entistä hanakammin, Tilastokeskuksen Maaseudun Tulevaisuudelle laskemat tiedot kertovat. Ikääntyneiden paluumuutot ovat reilussa 20 vuodessa yli kaksinkertaistuneet.
Muuttoliiketutkija Timo Aron mukaan maallemuuttojen kasvu johtuu siitä, että työmarkkinoilta pois jäävät suuret ikäluokat palaavat joko kotiseudulleen tai lapsuuden oloihinsa tai muuttavat mökilleen pysyvästi.
Myös pääkaupunkiseudulla työttömäksi jääneet palaavat kotiseudulle.
Viime vuonna 15–64-vuotiaita palasi maalle 35 prosenttia eli noin 2 000 henkeä enemmän kuin 1990.
2000-luvulla Suomessa puhuttiin 100 000 ihmisen maallemuuttopotentiaalista. Siitä ei ole Aron mukaan tähän mennessä tullut näyttöä.
Kuntien kannattaisi hänen mielestään tutkia paluumuuttoa.
”Paluumuutto on keskeinen tekijä pienten kuntien elinvoiman säilyttämisen kannalta”, Aro sanoo.
Voimistuvat Töysän kylät -hanke on selvittänyt entisten töysäläisten paluuhalua kyselyllä.
Alustavien tulosten mukaan kaksi prosenttia vastaajista tietää muuttavansa takaisin ja yhdeksän prosenttia on harkinnut asiaa vakavasti. Kolmasosa arvioi, ettei palaa eteläpohjalaiseen Töysään.
Paluu on yleensä kiinni työpaikan saannista.
Pohjois-Savon Tervoon kolme vuotta sitten palannut Marika Pitkänen perusti kylälle parturi-kampaamon. Miehelle löytyi rakennustöitä lähikunnista.
Sivu 8