Suomen kansainvälisesti tunnetuin nykysäveltäjä Kaija Saariaho on kuollut

Säveltäjä Kaija Saariaho on kuollut. Hän kuoli perjantaiaamuna kotonaan Pariisissa, perhe kertoo lausunnossaan. Saariaho oli kuollessaan 70-vuotias.

Perhe kertoo Saariahon sairastaneen glioblastooma-aivokasvainta. Perheen mukaan oli heti tiedossa, että tauti on tappava eikä parannuskeinoa ole. Lisääntyneet kasvaimet eivät kuitenkaan vaikuttaneet Saariahon kognitiivisiin kykyihin ennen sairauden terminaalivaihetta, perhe kertoo.

Perheen mukaan Saariaho piti tiedon sairaudesta yksityisenä tietona. Hän halusi pysyä positiivisena ja keskittyä työhönsä.

Vaikka Saariaho kuoli ennenaikaisesti, hän eli täyden elämän, perhe kertoo.

Saariaho oli Suomen kansainvälisesti tunnetuin ja samalla yksi maailman menestyneimmistä nykysäveltäjistä. Esimerkiksi vuonna 2021 New York Times valitsi Saariahon vuoden parhaaksi säveltäjäksi. Muun muassa hänen viimeistä oopperaansa Innocencea (kantaesitys 2021) pidetään yleisesti mestariteoksena.

Saariaho syntyi Helsingissä vuonna 1952. Hän lähti Helsingin avantgarde-musiikkipiireistä pian Eurooppaan, Freiburgiin, Darmstadtiin ja Pariisiin. Hänelle myönnettiin taiteen akateemikon arvonimi aiemmin tänä vuonna.

Viime vuonna Saariahon 70-vuotispäivää juhlittiin pitkin vuotta erilaisilla konserteilla ja esityksillä ympäri Suomen.

STT:n 70-vuotishaastattelussa lokakuussa Saariaho kertoi, ettei hänen perheessään ollut kulttuuriharrastuksia. Musiikki oli hänen oma juttunsa.

”Kun lapsena ymmärsin, että Mozart oli jo saanut yhtä ja toista aikaan samassa iässä, vedin suoraan johtopäätökset, että ne pelaavat, joilla on kapasiteettia”, Saariaho kertoi.

Hän opiskeli aluksi musiikin ohella graafista suunnittelua ja musiikkitiedettä, kunnes siirtyi opiskelemaan sävellystä Sibelius-Akatemiaan.

”Se oli sisäinen pakon tunne. Minulla oli faktisesti sellainen olo, että elämäni menee hukkaan, jos en tee sitä, mikä on minulle tärkeintä. Kaikki muu oli pakoyritystä. Tajusin, että tätä minun täytyy tehdä. Siinä vaiheessa en enää vertaillut itseäni kehenkään muuhun”, hän sanoi.

Päästyään Sibelius-Akatemiaan Saariaho hakeutui Paavo Heinisen sävellysoppilaaksi. Heinisen antama opetus ja tuki olivat Saariahon mukaan hänelle korvaamattoman tärkeitä.

Sibelius-Akatemian aikana Saariaho perusti 1977 opiskelijatovereittensa kanssa Korvat auki -yhdistyksen, joka kritisoi rajustikin oopperaa. Saariaho tuli tuolloin sanoneeksi, ettei ikinä säveltäisi oopperaa. Toisin kuitenkin kävi, sillä vuonna 2000 kantaesitettiin Saariahon ensimmäinen ooppera Kaukainen rakkaus, joka sai ylistävät arviot ja voitti suuren Grawemeyer-palkinnon.

Saariahon teosluettelossa on reilusti yli sata teosta, joiden joukossa on orkesteri-, näyttämö- ja kamarimusiikkia, muun muassa oopperat Kaukainen rakkaus, Adriana Mater, Emilie, Only The Sound Remains ja Innocence sekä oratorio La Passion de Simone. Lisäksi teosluettelossa on sävellyksiä soolosoittimelle ja erilaisille kokoonpanoille sekä laulumusiikkia.

Saariaho on saanut lukuisia palkintoja. Esimerkiksi Pro Finlandia hänelle myönnettiin 2005. Berliinin sinfoniaorkesterin levytys oopperasta L’Amour de Loin (Kaukainen rakkaus) puolestaan palkittiin Grammylla 2011 ja vuonna 2021 hän sai Venetsian biennaalin Kultainen leijona -elämäntyöpalkinnon.

Vuonna 2021 New York Times puolestaan valitsi Saariahon vuoden parhaaksi säveltäjäksi.

Tämän vuoden maaliskuussa presidentti Sauli Niinistö myönsi harvinaisen taiteen akateemikon arvonimen Saariaholle. Arvonimi myönnetään taideneuvoston esityksestä erittäin ansioituneelle taiteilijalle.

Kiitospuheessaan Saariaho ilmaisi suuren huolensa suomalaisen kulttuurin arvostuksesta ja nuorten mahdollisuuksista musiikilliseen koulutukseen jatkossa.

”Musiikin anti ihmiskunnan henkiselle elämälle on tosi tärkeää. Taide voi ehkä puhutella ihmisiä samalla tavalla kuin uskonto. Se voi olla syy elää. Kaikki humu on vain pintaa. Ymmärrän, että olen ollut kauhean onnekas”, Saariaho sanoi STT:n syntymäpäivähaastattelussa.

---

Lähteenä mm. Kansallisbiografia ja STT:n arkisto