Kampakosteikko pidättää Ormijoen ravinteet
Pohjoistenjoen pääuomasta (kuvassa vasemmassa reunassa) haarautuu kampakosteikon pääuoma, joka jakautuu edelleen kolmeen haaraan. Kolmihaarainen kampakosteikko on Pohjoistenjoen kosteikoista pienempi. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHÄMEENLINNA (MT)
Suomessa on ryhdytty rakentamaan uudenlaisia kosteikkoja ehkäisemään ravinteiden ja maa-aineksen valumista jokivesistä järviin. Kampakosteikoksi nimetty rakennelma on nimensä mukaisesti muodoltaan kampaa muistuttava, useasta uomasta koostuva vesialue.
Uusimmat kampakosteikot ovat valmistumassa Tuuloksen Suolijärvelle Hämeenlinnaan, jonne Hämeenlinnan kaupunki rakennuttaa kaksi yhteensä kolmen hehtaarin laajuista kampakosteikkoa.
Kosteikkojen rakentaminen alkoi syyskuussa, ja Suolijärven Pohjoistenlahteen laskevan Pohjoistenjoen vesi päästettiin niihin lokakuussa.
Veden virtausta kampakosteikon alueelle edistettiin kaventamalla joen varsinaista uomaa jokisuun ja kosteikkoalueen välillä.
Kuukausi sitten kaivetut uomat näyttävät vielä tällä hetkellä leveiltä ja täysin paljailta. Tulevaisuudessa näky on toinen.
”Kosteikossa veden liike hidastuu ja kiintoaines laskeutuu kosteikon pohjaan”, selittää Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila.
Jutilan mukaan veden laatu on Suolijärvessä itsessään varsin hyvä. Järveen kulkeutuu kuitenkin Pohjoistenjoen mukana sekä ravinteita että maa-ainesta. Sen myötä lahti on madaltunut.
Vain vähän ennen kuin Pohjoistenjoki laskee Suolijärveen, siihen yhtyy toinen joki, Ormijoki. Sen valuma-alueella sijaitsee paljon asutusta ja maataloutta.
”Vaikka ravinnevalumat ovat pieniä, valuma-alue on laaja ja ravinteiden kokonaismäärä siksi suuri.”
Kampakosteikko on sekä kustannuksiltaan että työmäärältään mittava rakennusurakka, joka on osa Tuuloksen vesistöjen tilan parantamishanketta.
Hanke rahoitetaan osittain tuella, jota valtio on kohdistanut kuntaliitosalueiden kehittämiseen. Tuulos liittyi osaksi Hämeenlinnaa vuonna 2009.
Kosteikkojen lisäksi samaan urakkaan kuuluu Suolijärven Pohjoistenlahteen ruopattavat veneväylät. Urakka kilpailutettiin niin, että siinä kustannusten ylärajaksi määriteltiin 100 000 euroa.
Hämeen elykeskus osallistui kustannuksiin 20 000 euron osuudella.
Maa-ainesta kaivetuista uomista kertyi 4 000 kiintokuutiometriä. Siitä pääosa läjitettiin kaivettujen uomien ympärille.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat