Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on muuttamassa sääntöjään niin, että metsänhoitoyhdistykset voivat niin halutessaan liittyä sen jäseneksi. MTK:n ylin päättävä elin, valtuuskunta, saa sääntömuutosehdotuksen käsiteltäväkseen tiistaina.
Luonnoksesta annettujen lausuntojen perusteella keskustelusta on tulossa vilkas.
Johtokunnan esitys tasapainoilee nykyisten ja mahdollisten tulevien jäsenten toiveiden välissä. MTK:n valtuuskunnassa päätöksen tekevät nykyisten jäsenten, MTK-liittojen edustajat. Hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön.
Uudistuksen tavoite on vahvistaa metsänomistajien ja yleensä maaseudun edunvalvontaa. Järjestöön liittyvät metsänhoitoyhdistykset voivat puolestaan tarjota jäsenilleen myös MTK:n palveluja ja jäsenetuja.
Suurin ongelma on, ettei ole valmista mallia, miten jäsenyydet ja jäsenmaksut hoidetaan, kun järjestöön kuuluu sekä MTK- että metsänhoitoyhdistyksiä. Osa liitoista esitti sen takia lausunnoissaan asian lykkäämistä.
Keskusliitto kiirehtii käsittelyä. Mh-yhdistyksille halutaan viesti jäsenmahdollisuudesta, jotta ne voivat ottaa sen huomioon omassa sääntövalmistelussaan. Aikataulua sanelee mh-yhdistyslain muutos, jonka on määrä tulla voimaan 2015.
Sääntömuutos vaatii hyväksynnän toisessakin kokouksessa. Käsittelyä kiirehtivien mielestä riittää, että avoimet asiat selviävät siihen mennessä. Yksityiskohdat ratkaistaan yhdistysten eikä keskusliiton säännöissä.
MTK-liitot pelkäävät ennen muuta tulojen menetystä. Niin käy, jos nyt MTK-yhdistyksen jäsenenä olevat metsänomistajat ovat jatkossa vain mhy:n jäseniä, tai jos viljelijä voi saada täydet MTK-edut pelkästään mhy-jäsenyydellä.
Toisaalta MTK-yhdistyksen jäsenen tulisi voida liittyä myös mh-yhdistykseen ilman, että MTK:n jäsenmaksuosuus peritään toiseen kertaan.
MTK-liitot edellyttävät, että metsäorganisaatio kantaa omat kustannuksensa. Liitot huomauttavat, että tähän asti keskusliiton metsäedunvalvontaa on tehty lähes pelkästään viljelijöiden rahoilla.
Metsäväki ajaa tunnetuksi uutta metsänomistajat-brändiä. MTK-liittojen mielestä yhtenäisyys vaatii, että myös metsäedunvalvonnassa näkyvin brändi on MTK. Metsälausunnot puolestaan korostavat uuden brändin merkitystä metsänomistajien itsetunnolle.
MTK-liittojen mielestä keskusliitossa tulee olla vain yksi valtuuskunta ja yksi johtokunta. Metsälinjalla olisi mh-yhdistysten edustajainkokous ja valiokunta. Metsälausunnot taas haluavat lisätä metsävaltuuskunnan ja -johtokunnan painoa.
Uudistuksessa metsänomistajaliitot lakkaavat. MTK palkkaa alueellisia metsäasiantuntijoita.
Uusien jäsenien myötä MTK:n valtuuskunta suurenee. Ehdotuksen mukaan metsänomistajalinja saa valtuuskuntaan 20 paikkaa. Samalla liittojen edustajien määrä nousee 55:een. Lisäksi enintään viisi eri yhteisöjäsentä voi saada valtuuskuntapaikan.
Nykyisin valtuuskunnassa on liitoista 40, metsävaltuuskunnasta 2 ja yhteisöjäsenistä 1 edustaja. Yhteisöjäseniä ovat Pro Agria ja Turkiseläinten kasvattajain liitto.
Pienet MTK-liitot tulevat valtuuskunnassa esittämään, että jokaisella liitolla on valtuuskunnassa vähintään kaksi paikkaa. Johtokuntapaikkaa vailla olevat liitot haluavat johtokunnan suurentamista.
Sääntöuudistuksessa on varauma, jonka mukaan pitää olla takeet riittävän monen mh-yhdistyksen liittymisestä, ennen kuin sääntömuutos lyödään lukkoon.
Mh-yhdistykset haluavat, että siirtymäkauden jälkeen metsäpaikkojen luku tarkistetaan vastaamaan metsäjäsenten osuutta.
Sääntömuutoksessa johtokunta esittää luottamushenkilöiden yläikärajan tarkistamista. Luottamustehtävä voisi jatkua sen vuoden loppuun, jolloin henkilö täyttää 65 vuotta.
Nykysääntöjen mukaan luottamustehtävään ei voida valita henkilöä, joka täyttää 62 vuotta ennen toimikauden alkua. Sopivaan aikaan syntynyt on voinut jatkaa johtokunnassa 64- ja valtuuskunnassa 63-vuotiaaksi.
HEIKKI VUORELA