Internetyhteyksien yleispalveluvelvoitteisiinkaavaillaan laajennusta ja tiukennuksia
Yleispalvelulaajakaista keskittyy jatkossa yli puolta pienemmän operaattorijoukon hoidettavaksi. Osa nykyisistä yleispalveluun velvoitetuista yrityksistä saa hoitaakseen kuulo- ja puhevammaisten laajakaistapalvelun. Kuva: Viestilehtien arkistoSuomi määrittelee muiden Pohjoismaiden tavoin lainsäädännössä kuulo- ja puhevammaisille sopivan internetyhteyden yleispalveluksi. 512 kilobitin nopeudella toimiva verkkoyhteys turvaa heille videopuhelupalvelut sekä etätulkkauksen. Myös hätäpalvelujen käyttöön tarvittavat tekstiviestit ovat heille tärkeitä.
Muutokset sisältyvät lausunnolla olevaan Viestintäviraston esitykseen.
Lakimies Saara Punkka Viestintävirastosta katsoo, että esteettömyysnäkökulmaan mukaantulo on erittäin hyvä asia.
”Kuulo- ja puhevammaiset ovat toinen erityisten viestintäpalveluiden käyttäjäryhmä. Näkövammaisille on laissa määritelty oikeus esteettömään laskutukseen ja asiakaspalveluun, mutta katsoimme, että ne näyttävät toteutuvan ilman yleispalveluvelvoitetta.”
Kuulo- ja puhevammaisten viestintäpalvelu on määritelty 19 eri operaattorin hoidettavaksi oheisen kartan mukaan.
Viestintäviraston päätösluonnos, joka on lausunnolla vielä reilun viikon ajan, sisältää muutoksia myös yhden megan yleispalvelulaajakaistan hoitoon. Punkka kertoo, että Viestintävirasto on arvioinut, millä operaattoreilla on nykyisellään kullakin alueella kattavimmat laajakaistaverkot.
”Kun yrityksiltä saatuja tietoja verrattiin asiakkailta saamiimme yhteydenottoihin, todettiin, että verkkotiedot menivät aika lailla yksi yhteen valitusten kanssa. Käyttäjien tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluja näytti heikolta alueilla, joilla verkotkaan eivät olleet kattavia.”
Yleispalvelusta vastaavien operaattorien listaa ehdotetaan lyhennettäväksi yli puoleen. Nykyisin velvoite koskee manner-Suomen kunnissa 22 alueellista operaattoria sekä kolmea valtakunnallista (TeliaSonera, Elisa ja DNA). Lisäksi Soneralla on ollut yhdessä Digitan kanssa velvoite laajoissa osissa Itä- ja sisä-Suomea sekä useissa Lapin kunnissa.
Luonnoksen mukaan laajakaistan lakisääteinen tarjoamisvelvoite keskittyisi mantereella seitsemälle alueelliselle operaattorille sekä kolmelle valtakunnalliselle.
Se merkitsisi laajempaa velvoitetta erityisesti TeliaSoneralle, jolle siirtyvät nyt yksin hoidettaviksi aiemmat jaetun vastuun kunnat.
Ahvenanmaalla velvoitteen piiriin tulisi sen sijaan yksi tarjoaja lisää.
Yleispalvelu laajenee myös kattamaan entistä useampia kuntia maakuntakeskuksissa ja niiden lähistöllä. Käytännössä velvoitteen ulkopuolelle jäävät enää pääkaupunkiseutu ja Tampere.
Punkka kertoo, että taustalla on teleyritysten toiminta.
”Suurimmat yritykset ovat ottaneet sopimuksiinsa ehdon, jonka mukaan yritys voi kieltäytyä tarjoamasta laajakaistapalvelua, jos sillä ei nimen omaan ole asiakkaan kotikunnassa yleispalveluvelvoitetta”, hän kertoo.
Nyt tämä porsaanreikä siis tilkitään ja asiakkaiden oikeus laajakaistan saamiseen turvataan.
KAIJALEENA RUNSTEN
Käyttäjien
tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluja näytti
heikolta alueilla,
joilla verkotkaan
eivät olleet kattavia.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat