
Euroopan riippuvuutta Venäjältä tulevasta energiasta on pitkään yritetty puhua pienemmäksi kuin mitä se todellisuudessa on. Argumentteja on kolme.
Ensimmäinen kumpuaa Venäjän heikkoudesta. Yksipuolinen talousjärjestelmä tarvitsee kipeästi energiatuloja Euroopasta. Ilman niitä Kremlin mahti hiipuu.
Siksi yleinen läntinen oletus on, ettei Moskova yksinkertaisesti pysty käyttämään kaasutoimituksia kiristyskeinona Saksaa ja Euroopan unionia vastaan.
Toinen argumentti perustuu vaihtoehtoihin. On todisteltu, että korvaavaa LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua voidaan toimittaa laivoilla Yhdysvalloista tai Lähi-idästä, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin vääntää hanat kiinni.
Kolmanneksi korostetaan sitä, että Venäjä oli koko kylmän sodan ajan luotettava energian toimittaja ja että sellaisena se on pysynyt.
Kun Venäjä-vetoisen sotilaallisen konfliktin riski Euroopassa kasvaa ja Putinin uhitteluun pitäisi vastata, näiltä selityksiltä putoaa yksi toisensa jälkeen pohja pois.
Venäjä selviää ilman energiatuloja paljon laskettua kauemmin. Korvaavaa kaasurahaa on luvassa erityisesti Kiinasta. Lisäksi Venäjä on kasvattanut valuuttareservejä ja vähentänyt länsivelkaa.
Euroopalla ei ole nopeasti toteutettavia vaihtoehtoja venäläiselle energialle. Potentiaalisin ”auttaja” on Qatar, mutta sekään ei välttämättä taivu merkittäviin lisätoimituksiin nopeasti.
Ja vaikka taipuisi, Euroopan heikoin energialenkki Saksa kykenee vastaanottamaan laivoilla tuotavaa LNG:tä vain rajoitetusti. EU:n mahtimaalla ei ole lainkaan omia LNG-terminaaleja ja jakelu muista EU-satamista on hankalaa.
Myös Venäjän maine luotettavana energiakumppanina on vaakalaudalla. Venäläisjätti Gazprom on toimittanut kuuliaisesti sopimusten mukaiset minimimäärät kaasua, mutta varastoihin ei ole aikoihin herunut kuutiotakaan.
Brysseliläinen ajatushautomo Bruegel on arvioinut, että Euroopan kaasuvarastot hupenevat muutamassa kuukaudessa, jos Moskova sulkee putket.
Putinin energia-ase on siis Euroopan ja erityisesti Saksan ohimolla tiukemmin kuin oletetaan, kun hän yrittää paaluttaa Venäjälle etupiiriä Euroopasta. Ase on myös arvioitua tehokkaampi ja panoksina on muutakin kuin maakaasu.
Jos ase laukeaa, seuraukset tuntuvat myös Suomessa: Polttonesteiden ja ylipäätään energian hinta nousee entisestään, mikä taas tuntuu nopeasti myös muissa kustannuksissa. Jos Euroopassa joudutaan kaasupulan vuoksi sulkemaan tehtaita, maanosan talouskasvu hidastuu merkittävästi.
Eurooppalaisessa keskustelussa on pohdittu ennen muuta sitä, onko liittokansleri Olaf Scholzin johtama Saksan hallitus valmis käyttämään Nord Stream 2 -kaasuputkea yhtenä pakotekeinona Venäjää vastaan.
Berliinissä kysymys on kuitenkin jouduttu asettamaan koko ajan pikemminkin toisinpäin: Miten Ukrainaa miehittävä Venäjä reagoi, jos länsi ottaa käyttöön uhatut ”kovat pakotteet”?
Vastauksista piirtyvät skenaariot ovat asiantuntijatahojen mukaan huolestuttavia. Berliinin hallitus- ja oppositiolähteet vahvistavat nekin Maaseudun Tulevaisuudelle, että kuva on ”synkkä”.
Moskova voi vastatoimena lännen talouspakotteille pysäyttää energiatoimitukset Eurooppaan joko kokonaan tai niitä voidaan leikata merkittävästi. Maakaasun kanssa tilanne olisi nopeasti kriittinen erityisesti Saksassa.
Noin puolet Saksan käyttämästä kaasusta tulee Venäjältä. Baltian ja Itä-Euroopan maissa tilanne olisi osin vielä hankalampi. Myös Itävalta olisi vaikeuksissa.
Moskovan energia-aseessa on tehokas panos myös siltä varalta, että Nord Stream 2 -putken käyttöluvasta tehdään pakote.
Venäjä voi pysäyttää kaasutoimitukset Ukrainan ja Puolan kautta kokonaan ja ilmoittaa, että lisää kaasua tulee vain, jos Nord Stream 2 avataan. Saksan hallituksella olisi tässä tilanteessa valittavana vain surkeita vaihtoehtoja.
Reilu kolmannes Saksan tarvitsemasta öljystä tulee sekin putkea pitkin Venäjältä. Putken toinen pää on Berliinin koillispuolella Schwedtissä ja toinen Münchenin pohjoispuolella Ingolstadtissa.
Schwedtissä toimivan jalostamon omistaa kokonaan Kremlille uskollinen öljyjätti Rosneft ja myös Ingolstadtin Bayernoilissa venäläiskonsernilla on merkittävä omistus.
Pääkaupunki Berliini ja sitä ympäröivä Brandenburgin osavaltio ovat täysin riippuvaisia Putinin vasallien hallussa olevista polttoainetoimituksista.
Saksa tuottaa edelleen paljon sekä sähköä että lämpöä kivihiilellä. Noin 45 prosenttia tästä kivihiilestä tulee Venäjältä. Saksan liittovaltion geologian ja raaka-aineiden tutkimuslaitos BGR sekä kölniläinen IW-taloustutkimuslaitos ovat arvioineet, että Venäjän hiilen, öljyn ja kaasun korvaaminen kokonaan ja nopeasti on lähes mahdotonta
EU:n "yhtenäisessä" Venäjä-linjassa on vähintään Saksan mentävä halkeama
Euroopan kaasuvarastot hupenevat muutamassa kuukaudessa, jos Moskova sulkee putket.