Biodieseliä tai kaasua tankkiin – sähköllä on matkaa rekkaliikenteen päästöjen vähentäjäksi

Raskaan liikenteen päästöjen leikkaustavoitteet nojaavat vahvasti kaasun ja biodieselin käyttöosuuden nostamiseen kuljetuksissa. Erilaiset sähköautot siintävät vasta kaukana tulevaisuudessa.

"Vaihtoehdot sähköpuolella ovat tosi kaukana. Käytännössä kaupunkien jakeluliikenteeseen tulee ratkaisuja seuraavan viisivuotiskauden aikana", sanoo asiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta.

Koko Suomen kuljetusten päästösäästöjä on haettava lähinnä kaasun ja biodieselin ratkaisuista. Kaasussa etenkin nesteytetyn maakaasun käytön odotetaan yleistyvän. Siinä toimintasäde per tankkaus olisi perinteisen dieselin luokkaa. Yleistymistä jarruttaa kaluston kalliimpi hankintahinta.

Biodiesel yleistyy raskaassakin liikenteessä väistämättä, koska polttoaineessa on jatkossa oltava enemmän vähäpäästöistä biodieseliä seassa. Ilmastohyötyjä on saatavissa myös kaluston tehokkaammalla käytöllä.

"Digitalisaatio varmasti auttaa päästövähennyksissä. Pystytään hyödyntämään suurempia massoja ja mittoja kuljetuksissa eli yksinkertaisesti kuljettamaan enemmän tavaraa vähemmällä määrällä ajoneuvoja." sanoo erityisasiantuntija Elenoora Eilittä liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Viidesosa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä kertyy liikenteestä. Tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyen eduskunta hyväksyi helmikuussa lain, jossa biopolttoaineiden osuutta kaikessa tieliikenteessä nostetaan asteittain 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä.

Myös henkilöliikenteessä päästöjä on vähennettävä. Bioenergia ry:n kevätpäivässä keskiviikkona puhunut Eilittä totesi, että Suomessa autokannan uudistamista pitäisi nopeuttaa huomattavasti. Ministeriö on esittänyt, että ajoneuvovero poistettaisiin kokonaan nolla- ja vähäpäästöisiltä autoilta. Hankintatukimalleja pitäisi luoda myös yrityksille, koska niiden kautta uudet mallit päätyvät nopeasti käytettyjen markkinoille.

"Toivoisimme hyvin laaja-alaista toimenpidepakettia, joka olisi ennakoitavissa kuluttajille ja elinkeinoelämälle. Se koostuu veronkorotuksista mutta myös kannusteista, jotka voivat olla tukia tai verohelpotuksia. Paketti ottaisi huomioon alueelliset eroavaisuudet" Eilittä sanoo.

Sähköautot yleistyvät Suomessa hitaasti, eikä vaihtomarkkinaa vielä ole. Hidasta sen synty on ollut Norjassakin. Maassa on nyt noin 200 000 sähköautoa, vaikka niiden hankinta alkoi vuosia sitten. Käytettyjä sähköautoja tuodaan maahan laivalasteittain muun muassa Ruotsista ja Saksasta, kun 5–6 vuotta vanhoja käytettyjä ei riitä omasta takaa. Ruotsissa tämä aiheuttaa jonkinlaista närää, kun hankintatukeen jaetut verokruunut valuvat naapurin hyväksi.

”Norjassa ollaan valmiita maksamaan muutaman vuoden vanhasta autosta vähän enemmän, kun Ruotsissa ei ole toimivaa vaihtoautomarkkinaa sähköautoille", sanoo Kalenoja.