Lyhytkalloisten koirien jalostukseen esitetään suuria muutoksia – tänä päivänä jalostuksen katsotaan olevan eläinsuojelulain vastaista

Koirille liioitellun lyhyen kallon jalostamisen voidaan katsoa olevan Suomen eläinsuojelulain vastaista, todetaan tuoreessa selvityksessä. Selvityksen ovat tehneet yhteistyössä Luonnonvarakeskus (Luke), maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto.

Ihmisillä lyhytkalloisuus on määritelty kehityshäiriöksi. Eläimilläkään sitä ei esiinny normaalisti luonnossa, selvityksessä kerrotaan.

Selvityksen mukaan liioiteltu lyhytkalloisuus altistaa koiran usealle elämänlaatua heikentävälle, kärsimystä ja merkittävää haittaa aiheuttavalle perinnölliselle vialle ja sairaudelle. Ongelmat liittyvät muun muassa eläimen hengityskykyyn, hampaistoon, lisääntymiskykyyn sekä silmien, ihon ja ruuansulatuskanavan terveyteen.

Suomen eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Äärimmäisen lyhytkalloisia koirarotuja ovat englanninbulldoggi, ranskanbulldoggi ja mopsi. Muita lyhytkalloisia koiria ovat muun muassa bostoninterrieri, chihuahua ja cavalier kingcharlesinspaniel.

Selvityksessä esitetään jalostukseen uusia valvontakriteereitä, jotka rajaisivat osassa rotuja suuren osan koiria pois jalostuksesta. Selvityksen mukaan hyvinvointihaittoja voidaan torjua pysyvästi vain muuttamalla piirteitä jalostuksen avulla normaalimpaan suuntaan.

Ehdotettujen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saa olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia, merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia epämuodostumia tai liioitellusta lyhytkalloisuudesta johtuvia sairauksia ja oireita.

Koiraa, jolla on lieväasteinen vika tai sairaus, voitaisiin käyttää jalostukseen, jos yhdistelmän toisella osapuolella ei ole samaa vikaa.

Muutamassa rodussa ei ole mahdollista muokata kallon muotoa jalostuksen keinoin, koska niissä ei ole jäljellä normaalin kallon aiheuttavia geenimuotoja. Tällöin jalostusta voidaan jatkaa esimerkiksi roturisteytysten avulla.

Osalle kriteereistä ehdotetaan viiden vuoden siirtymäkautta. Näin kasvattajilla olisi aikaa etsiä valvontakriteerit täyttäviä koiria jalostukseen ja jalostaa koirien rakennetta terveemmäksi.

Lisäksi kasvattajan olisi todistettava terveystutkimuksilla, että jalostettavat koirat täyttävät eläinsuojelulain vaatimukset.

Selvityksessä ehdotetaan eläinlääkärille velvollisuutta raportoida jalostukseen käytettävän eläimen hoitoa vaatineista tai elämänlaatua heikentävistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista.

Selvityksessä suositetaan myös jalostuksen eettisen neuvottelukunnan perustamista. Kyseessä olisi puolueeton asiantuntijaelin, joka avustaisi viranomaisia vaikeissa eläinjalostukseen liittyvissä kysymyksissä.