Valtaosa MT:n viikon kysymykseen vastanneista lukijoista ei ole kokeillut villiyrttejä ruuanlaitossa.
Yli puolet kokemattomista voisi kuitenkin ajatella etsivänsä ruokavalioonsa lisäväriä luonnosta.
Viikon kysymykseen vastasi tällä viikolla vajaat 300 MT:n nettisivun lukijaa.
Monilla tärkein syy olla käyttämättä villiyrttejä on yksinkertaisesti ajan puute.
”Aikapula tahtoo vaivata maatilayrittäjää ainakin siihen aikaan kun niitä pitäisi kerätä. Syksyiset marjametsät ovat eri asia, sinne jo ehtii paremmin ja siellä sielu lepää”, kirjoittaa Pöllö.
Pingu puolestaan käyttää aikaansa mieluummin kasvimaalla.
Nimimerkki Ituhippien hömpötyksiä suhtautuu villiyrtteihin huomattavasti kielteisemmin.
”Mummoni oli jo 1920-luvulla hankkinut koulutuksen puutarhakasvien kasvatukseen, joten nämä hyötypuutarhan asiat on geeneissä. Toki kerron omille lapsilleni, että miten selvitään pula-aikana luonnonkin antimilla, mutta enempi opetan heille kasvien kasvatusta.”
Samoilla linjoilla oli nimimerkki Kotipuutarhuri.
”Kun käyttää saman ajan oikeisiin töihin, niin saa paljon enemmän ruokaa.”
Nimimerkki Yrtissä vaara on muistuttaa luonnonkasvien riskeistä.
”Vaimoni lähisukulainen kuoli aikoinaan myrkkykeisoon, ja tuo tapaus on vaikuttanut, että meillä ei suosita juuri yrttejä.”
Villiyrttien ystävillä riitti lukijoille vinkkejä: syötäväksi sopivat poimulehti, vatunlehti, nokkonen, horsma, koiranputki, vuohenputki, koivunlehti, hulluruoho, vesiheinä, hevonhierakka ja peltokanankaali.
”Poimulehti ja horsma antaa sämpylöihin erinomaista makua”, vinkkaa Tyttö maalta.
”Tiuhalla haavilla pyydystettyjä haavan siemeniä leivontaan ja mysleihin, kevyttä mutta maukasta”, suosittelee Orvokki Lumme.
Puputtaja käyttää nokkosta ja vuohenputkea lisukemuhennokseen sipulin ja kerman kanssa.
Tarvitaanko juhannussaunassa vihtaa tai vastaa – ja jos kyllä, niin kumpaa, kysytään tällä kerralla viikon kysymyksessä. Vastaa kysymykseen MT:n nettisivulla osoitteessa www.maaseuduntulevaisuus.fi.
JUHANI REKU