Mika Aaltola mukaan presidenttikisaan – "On syntynyt velvollisuus pyrkiä ehdolle"

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pyrkii valitsijayhdistyksen kautta ehdolle ensi tammikuun presidentinvaaleissa. Aaltola ilmoitti ehdokkuudestaan torstai-iltana Luumäellä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

”Suomessa kaivataan uutta näkemystä ja olen laittanut merkille, että tilaisuudet, joissa käyn, ovat täynnä väkeä. En ole antanut pelkästään analyysia, vaan myös synteesiä. Luulen, että ne reseptit, joita olen ulkopolitiikkaan kertonut ovat oikeita”, Aaltola kommentoi MT:lle torstaina ennen tiedotustilaisuutta.

Aaltola korostaa ulkopoliittista kokemustaan suhteessa muihin ehdokkaisiin. Aaltola on viihtynyt erilaisissa kannatusmittauksissa kolmen kärjessä yhdessä Olli Rehnin (kesk.) ja Pekka Haaviston (vihr.) kanssa. Molemmat pyrkivät myös ehdolle valitsijayhdistyksen kautta.

”Minulla on tietoa, taitoa ja tarvittava määrä rohkeutta. Muilla ehdokkailla ei välttämättä ole sitä näkemystä, mitä tämä maailma kaipaa. Siksi on syntynyt velvollisuus pyrkiä ehdolle. Kierreltyäni kesän aikana puhetilaisuuksissa huomasin, että ihmisten innostusta ei voi enää padota.”

UPI:n johtaja ehti jo aiemmin kieltäytymään ehdokkuudestaan. Hän sanoo, että ei nähnyt aiemmin mahdollisena pyrkiä presidentiksi ilman kampanjakoneistoa. Nyt Aaltola uskoo, että tarvittava 20 000 kannattajakorttia saadaan kasaan.

Aaltolan mukaan suhteita Venäjään ei voida palauttaa järkevällä aikavälillä.

”Ne, jotka uskovat dialogiin tai siihen, että odottamalla asiat paranevat, ovat väärässä. Ajat ovat huonoimmat sitten toisen maailmansodan koko maailmassa ja silloin ei pidä jäädä makaamaan. Pitää ajatella, mitä nyt on tehtävissä”, Aaltola kuvailee tulevan presidentin työlistaa.

Aaltola on vihjaillut ehdokkuudellaan jo vuodenpäivät. Hän sanoo, että harkinta oli pitkä prosessi. Kuva: Kari Salonen

Aaltola painottaa tulevan presidentin tehtävistä läntisten suhteiden tärkeyttä ja puolustuksellisen pelotteen luomista Venäjälle. Hän sanoo, että Venäjän suhteen on oltava pessimistinen ja varauduttava pahimpaan, eikä ilman rauhaa Euroopassa ole kauppaa Venäjän kanssa.

”Suomi on niin hankalassa geopoliittisessa paikassa, että meillä ei ole varaa olla satsaamatta puolustukseen alle kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös itärajaa on vahvistettava.”

Aaltolan mukaan tulevan presidentin pitäisi pyrkiä luomaan ja ylläpitämään hyviä läntisiä suhteita ja asemoitumista Natossa.

”Läntinen sidos ja monenkeskeisyyden hoitaminen on erittäin tärkeää. Presidentiksi ei valita venäjä-suhteiden takuumiestä tai niiden vaalijaa, vaan läntisten suhteiden ylläpitäjää ja takaajaa”, Aaltola sanoo.

Aaltola painottaa, että Natoon liittyminen oli ainoa vaihtoehto Suomelle. Hänen mukaansa Suomen on tärkeää ylläpitää hyviä suhteita Yhdysvaltoihin.

”Pidän tärkeänä, että Suomi panostaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Aikanaan puhuttiin myös pohjolan linnakkeesta, jota pitäisi kehittää. Myös Itämeri ja Baltia on tärkeitä, heikkoa lenkkiä ei voi olla, muuten kollektiivinen puolustus joutuu testatuksi. Tärkeää on myös nähdä, että arktisella alueella Venäjä on vielä niskan päällä.”