Osuuspankki Poppia Ylä-Savossa etsii itselleen uuden nimen, kun se siirtyy OP-Pohjolaan.
Ylimääräinen osuuskuntakokous päätti tiistaina Poppian vaihtavan POP Pankista OP-Pohjola-ryhmän pankiksi. Päätös oli yksimielinen.
Toimitusjohtaja Timo Niskanen yllättyi, kun kukaan kokouksen osanottaja ei kyseenalaistanut ratkaisua. Kolme jäsentä piti kannatuspuheen.
Poppia sopi nimestä kolmen pankin fuusion jälkeen kolme vuotta sitten. Nyt nimi harkitaan uudelleen. Poppia luo mielikuvaa POP-ryhmään kuulumisesta.
”Uusi nimi voisi kuvastaa uuden vaiheen alkua.”
Osuuspankki Poppia joutuu kohtaamaan finanssikriisin seuraukset lisääntyvänä sääntelynä ja pankkivalvontana. Byrokratia ja kustannukset lisääntyvät.
Kansainvälisiltä tukkumarkkinoilta pienten pankkien on vaikea saada kohtuuhintaista rahaa. Talletusvarojen varaan jääminen olisi haasteellista lainoituksen kannalta.
”Nyt meillä on lähes rajaton kyky turvata asiakkaidemme rahoitustarpeet”, Niskanen perustelee ratkaisua.
Ict-teknologian ja mobiilipalvelujen kehittäminen vaativat suurta tasetta rahoituspohjaksi. Pankki saa ne suhteessa halvemmalla kuin POP-ryhmässä.
”Suuruuden ekonomia toimii.”
POP Pankit käyttävät Samlinkin ict-järjestelmiä, joten ne vaihdetaan OP-Pohjolan järjestelmiin. Pankkikortit vaihdetaan prosessin loppuvaiheessa.
Niskanen sanoo, että päätöksen yksimielisyys sovittaa mielipide-eroja, joita jäsenkuntaan repesi vuonna 1997. Pankki lähti silloin OP:stä POP-ryhmään.
”Osa osuuspankeista vastusti yhteenliittymän rajoittamatonta yhteisvastuuta.”
Nyt POP Pankeilta puuttuu yhteinen riskienhallinta ja yhteisvastuu, mikä ei Niskasen mukaan ole varainhankinnassa uskottavaa ja kilpailukykyistä nykypäivänä.
”Tukkurahoituksen markkinoilla tarvitaan yksi tase, joko yhteenliittymänä tai fuusioitumalla riittävän suureksi toimijaksi.”
Niskanen taustoittaa ratkaisua vuonna 1997. Silloin jälkiselviteltiin lamaa. Suomi-säästöpankin alasajo pelotti. OP-ryhmässä oli paljon ongelmapankkeja.
JUHANI VIITALA