Etätyö on moukaroinut eniten pääkaupunkiseudun taloutta – hyötyjinä maakuntakeskukset
Uudessa selvityksessä arvioitiin etätyön vaikutuksia kiinteistöjen käyttöön, liikenteeseen ja lounasravintoloihin. Etenkin Helsinki menettää tuloja etätyön takia.Tilaajalle
Etätyötä tekevät eivät välttämättä käy ravintolassa, sillä työpiste saattaa olla kaukana ravintoloista. Kuva: Jaana KankaanpääEtätyön lisääntyminen on vaikuttanut myönteisesti ravintola-alan uusien työpaikkojen syntymiseen ympäri Suomea.
Asia selviää Luonnonvarakeskuksen ja ruokamarkkinoiden toimintaan liittyviä asiantuntijapalveluita tarjoavan REINU econin selvityksestä. Selvityksessä tarkasteltiin etätyön taloudellisia vaikutuksiin kolmella toimialalla maakunnittain.
Selvityksen tilasi Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Matkailu ja ravintolapalvelut (MaRa).
Ravintola-alan työpaikkojen lukumäärä laski vuodesta 2019 vuoteen 2023 eniten Uudellamaalla mutta kasvoi tuntuvasti Pirkanmaalla. Suhteellisesti jyrkin pudotus osui kuitenkin Itä-Suomeen.
Ravintolat ovat menettäneet kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Vaikka työpaikkoja onkin syntynyt ympäri Suomea, ravintola-ala ei ole palautunut koronapandemian aiheuttamasta syöksystä. Alalta puuttuu kasvu. Esimerkiksi raaka-aineiden kustannukset ovat nousseet, mutta nousua on vaikea siirtää aterioiden hintoihin.
Osa kuluttajien kysynnästä on siirtynyt päivittäistavarakauppoihin ja välttämättömiin hyödykkeisiin, kuten hygieniatuotteisiin ja korkojen maksuihin.
Alan kokonaiskuva on ristiriitainen. Vaikka Uudellamaalla työpaikkoja on kadonnut eniten, toimipaikkojen määrä on kasvanut siellä koko maan nopeinta vauhtia. Ristiriitaa selittää ainakin se, että muualla Suomessa pienet ravintolat ovat yhdistyneet suurempiin toimijoihin, kun taas Uudellamaalla pienimuotoista yritystoimintaa on syntynyt runsaasti.
Selvityksessä tarkastellut kaksi muuta toimialaa olivat liikenne ja kiinteistöjen käyttö.
Vuonna 2023 suomalaiset tekivät viikoittain noin miljoona etätyöpäivää enemmän kuin ennen pandemiaa vuonna 2019. Tämä on vähentänyt työ- ja opiskelumatkoja.
Esimerkiksi junalla liikkumisen määrä on vähentynyt 14 prosentilla, kun verrataan viime vuotta vuoteen 2019.
Etätyön on toivottu helpottavan supistuvien alueiden tilanteita, mutta selvityksen tulokset eivät tue toiveita.
Vaikka etätyöpäiviä on nykyään enemmän, myös pendelöivien työllisten määrä on kasvanut. Etätöiden yleistyminen on osaltaan mahdollistanut muuton kauemmas työpaikkakunnalta.
Yrityksille etätyö näkyy etenkin toimistotilojen vajaakäyttönä.
”Etätyön kasvun vaikutus toimistotiloihin näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, sillä puolet toimistotilojen neliöistä sijaitsee Uudenmaan alueella”, REINU econin toimitusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo.
Selvityksen mukaan etätyö aiheuttaa taloudellisia kustannuksia yhteensä 1,34 miljardia euroa. Toimistotilojen vajaakäyttö vastaa 632 miljoonaa euroa, liikenne 431 miljoonaa euroa ja ravintolat 275 miljoonaa euroa vuodessa.
Etätyön on toivottu helpottavan supistuvien alueiden tilanteita, mutta selvityksen tulokset eivät tue toiveita. Vuosien 2019–2023 välillä uusia työpaikkoja syntyi tarkastelluilla kolmella toimialalla pääsääntöisesti eniten suuriin kaupunkeihin, niiden kehyskuntiin ja Lappiin.
Etätyö on lisääntynyt erityisesti siellä, missä etätyöhön soveltuvia asiantuntija-alojen työpaikkoja oli alun perinkin paljon. Tästä syystä kielteiset taloudelliset vaikutukset ovat suurimmat Uudellamaalla.
Lisäksi etätyö painottuu selvästi ylimpiin tuloluokkiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
