Venäjän puolella painitaan jättiputken kanssa – Suomea kiinnostaa etenkin metsistä leviävät hyönteiset

Kun Suomessa tehtiin kesällä 2019 havaintoja mustapääetanasta, suomalaistutkijat tiedustelivat kollegoiltaan Petroskoissa, onko haitallista vieraslajia tavattu Karjalan tasavallassa. Sujuva tiedonvaihto oli mahdollista Dias-hankkeessa luotujen yhteyksien ansiosta.

Venäjän Karjalassa esiintyy samoja haitallisia vieraslajeja kuin Suomessa. Dias-hankkeen tavoitteena on rajoittaa niiden leviämistä ja tehostaa torjuntaa jakamalla tietoa maiden välillä.

Tutkija Sannakajsa Velmala Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoo, että Suomen näkökulmasta kiinnostavia ovat etenkin metsäiset alueet ja niiden kautta leviävät hyönteiset. Hanke antaa hyvät valmiudet niiden seurantaan.

”Suomeen on saatu Karjalasta uutta tietoa esimerkiksi taigapunkista”, hän konkretisoi.

Dias-hankkeen isoin ponnistus on ollut julkaista vieraslajit.fi-verkkosivustoa vastaava venäjänkielinen sivusto. Suomalaiset ovat auttaneet valitsemaan sille aineistoa ja toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi hankkeessa on käännetty venäjäksi Suomessa laadittuja vieraslajien hallintasuunnitelmia.

”Suomessa kansalaisjärjestöt ovat lähteneet hienosti mukaan vieraslajien torjuntaan. Yritämme innostaa ihmisiä myös Karjalassa toimimaan oman ympäristönsä hyväksi”, Velmala toteaa.

Hankkeessa viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan vieraslajit tunnetaan Suomessa paremmin kuin itänaapurissa. Karjalassa ihmiset kuitenkin kokevat niiden aiheuttamat haitat kouriintuntuvammin omassa ympäristössään.

”Esimerkiksi palovammoja aiheuttava jättiputket tunnistetaan Karjalassa. Samoin tiedetään, että kanadanvesirutto saa aikaan järvien ja lampien umpeenkasvua”, Velmala tarkentaa.

Luken, Suomen ympäristökeskuksen ja Petroskoissa toimivan Karjalan tutkimuskeskuksen yhteinen Karelia CBC Dias -hanke alkoi vuonna 2018 ja päättyy syksyllä 2021. Hanketta rahoittavat EU, Suomi ja Venäjä.