Ilmastosopimus antaa potkua Suomen taloudelle
Ilmastokokouksen puheenjohtaja, Ranskan ulkoministeri Laurent Fabius (keskellä) tuuletti villisti, kun historiallinen ilmastosopimus syntyi Pariisissa lauantai-iltana. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon (vas.) ja Ranskan presidentti Francois Hollande yhtyivät ilonpitoon. Kunnianhimoisen sopimuksen takana seisovat kaikki maailman valtiot. Francois Mori/Lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkistoPARIISI (MT)
Suomella on nyt näytön paikka vyöryttää osaamistaan maailmalle.
Pariisissa lauantain syntynyt ilmastosopimus kasvattaa vihreän teknologian kysyntää ja parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä.
Sitä mieltä ovat maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sekä Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.
Ollikaisen mukaan ilmastosopimus antaa välttämättömän viestin markkinoille, kansalaisille, järjestöille ja yhteisöille pyrkiä kohti hiilineutraalia maailmantaloutta.
”Sopimus sallii päästökauppaohjelmien linkittämisen ja korostaa yhteisiä sääntöjä kansainvälisille päästöjä kompensoiville mekanismeille”, hän sanoo.
Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n johtavan asiantuntijan Mikael Ohlströmin mukaan sopimus tasaa kilpailutilannetta sen suhteen, millaisia ilmastokustannuksia yrityksille koituu eri puolilla maailmaa.
”Niin sanotun hiilivuodon riski säilyy kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. Siksi eurooppalaiset energiaintensiiviset yritykset, jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla, tarvitsevat kilpailuhaittaa tasoittavia toimia.”
Lähivuosina tehtävä ilmastositoumusten tarkastelu on merkittävä välietappi, jolloin Ohlströmin mielestä erityisesti köyhien ”G20-maiden olisi välttämätöntä kiriä omia päästötavoitteitaan, jotta kuilu EU:n ja muun maailman ilmastotoimien ei veny entisestään.”
Ohlströmin mukaan on hyvä, ettei Pariisin sopimuksessa viitata vuodelta 1992 peräisin olevaan kiinteään jaotteluun teollisuus- ja kehitysmaihin.
Toki teollisuusmaille on edelleen asetettu suurempi vastuu ilmastotoimista ja -rahoituksesta, mutta myös kehittyvien maiden velvoitteet kasvavat, kun niiden toimintakyky paranee.
Energiateollisuus ry:n toimitusjohtajan Juha Naukkarisen mukaan energia-alan tehtävä on jatkaa määrätietoisesti kohti päästöttömyyttä ja fossiilisten polttoaineiden alasajoa.
”Sopimus antaa taustatukea päästöjen hinnoitteluun ja alueellisten päästökauppajärjestelmien yhteistyöhön. Uusi markkinamekanismi kannustaa yksityisiä tahoja investoimaan päästövähennyshankkeisiin.”
Kansainvälisen oikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta pitää sopimuksen heikkoutena sitä, etteivät kunnianhimoiset tavoitteet ja toteuttamiskeinot ole tasapainossa keskenään.
Maiden pitäisi jatkossa vapaaehtoisesti leikata päästöjään huomattavasti, jotta lämpötilannousu pysyisi alle kahdessa asteessa.
Myös kehitysmaille maksettavan ilmastorahoituksen lisääminen jää tulevien neuvottelujen varaan.
Kuloveden mukaan Suomen päästövähennystavoite ei ole vielä tarkasti tiedossa.
Euroopan unioinin maakohtaiset tavoitteet on tarkoitus sopia ensi vuonna.
Tavoitteet koskevat päästökaupan ulkopuolisia sektoreita, kuten jätettä, liikennettä, maataloutta ja metsiä. Päästökauppasektoria eli raskasta teollisuutta sen sijaan kohdellaan EU:n sisällä yhtenä kokonaisuutena.
MTK on tyytyväinen, että metsäkysymykset saivat sopimuksessa ansaittua tilaa. Metsien hoito ja kestävä metsätalous nähdään keinona ylläpitää hiilinieluja.
MTK:n energia-asiantuntija Anssi Kainulaisen mukaan sopimukseen on kirjattu metsärahoitusmekanismit yleisluontoisesti ja joustavasti. Lisäksi erottelua kehitysmaiden ja teollisuusmaiden metsien kohtelun välillä on häivytetty merkittävästi.
Myös ruokaturva kirjattiin sopimukseen. Sen myötä huomio kiinnittynee myös viljelysmaan kunnon huolehtimiseen ja hiilinielun ylläpitämiseen.
Katja Lamminen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat