Lasten kunnon rapistuminen tasaantui – ”Tämä on kestävyyslaji, maratonista on juostu vasta ensimmäinen kilometri”
Fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä peruskoulun 5.- ja 8.-luokkalaisilla, selviää vuoden 2023 Move!-tuloksista.Tilaajalle
Koululaisten kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja mittaavien testien mukaan tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN.Koululaisten kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja mittaavien testien mukaan tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla lasten ja nuorten toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla.
Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset olivat valtakunnallisia tuloksia parempia. Sen sijaan Keski-Pohjanmaan, Lapin, Kymenlaakson, Satakunnan ja Kainuun hyvinvointialueiden tulokset olivat valtakunnallisia tuloksia heikompia.
Harvaan asutuilla alueilla lasten ja nuorten kuntoa nakertavat pitkät etäisyydet, sanoo UKK-instituutin johtaja, lääkäri Tommi Vasankari.
”Kun matkat kouluun ja harrastuksiin ovat pitkiä, merkittävä osa valveillaoloajasta häviää autossa istumiseen. Lapset ja nuoret, jotka istuvat tunteja bussin tai taksin takapenkillä, eivät millään pysty liikkumaan riittävästi ja olemaan aktiivisia”, Vasankari sanoo STT:n haastattelussa.
Samalla murenee sitkeä mielikuva reippaista maalaislapsista, jotka juoksevat tai hiihtävät kouluun ja vapaa-ajalla reippailevat luonnostaan.
Vasankarin mukaan muutos on nurja puoli, joka on aiheutettu kutistamalla kouluverkostoa ja lakkauttamalla kyläkouluja.
”Kaupunkiarjessa kouluun lähdetään kävellen, pyörällä tai vaikkapa ratikalla, mutta silloinkin matkalla tulee aitoja askeleita. Toki myös maaseudulla on yksilöitä, jotka kävelevät bussipysäkille, mutta kun puhutaan koko ikäluokan liikkumisesta, näkyy vahvasti ero miljöiden välillä.”
Syksyn mittausten perusteella 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn lasku on valtakunnallisesti tasaantunut ja toimintakyky jopa osin kääntynyt nousuun.
Fyysinen toimintakyky näkyy esimerkiksi koululaisen kykynä liikkua omin voimin, harrastaa ja huolehtia päivittäisistä toimistaan.
Vasankari kertoo tarkastelleensa tuloksia yli 111 000 koululaisen mittauksista kaksijakoisin tunnelmin. Myönteistä on, että huoli liikkumattomuuden vaikutuksista vaikuttaa tavoittaneen niin koulut, perheet kuin oppilaatkin.
”Kahden ikäluokan kohdalta on saatu heilahtamaan tilannetta parempaan suuntaan, mikä on iso viesti siitä, että kulttuurin muutos on mahdollista.”
Toisaalta Move!-tulosten mukaan 5.- ja 8.-luokkien oppilaista edelleen noin neljällä kymmenestä fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.
Vasankarin mukaan "sota liikkumattomuutta" vastaan on kaikkea muuta kuin voitettu.
”Tämä on kestävyyslaji. Maratonista on juostu vasta ensimmäinen kilometri. Tulokset muuttuvat vuosien systemaattisella työllä”, hän sanoo.
Alueelliset erot lasten ja nuorten aktiivisuudessa ovat Vasankarin mukaan syntyneet "salakavalasti" kaupungistumisen myötä. Kun väki on pakkautunut keskuksiin, ohjattu harrastaminen on hankaloitunut harvempaan asutuilla seuduilla. Myös kaverit saattavat olla paljon etäämmällä kuin kaupungeissa ja taajamissa.
”Arki on muuttunut enemmän maaseudulla. Siksi perheen on yhdessä oltava aktiivinen, jotta liikkumisen määrä pysyy riittävänä”, Vasankari toteaa.
Jos pitkien etäisyyksien alueilla halutaan mukaan ohjattuun joukkueurheiluun, on pahimmillaan istuttava taas tuntikausia autossa.
”Jokunen vuosi sitten oli vielä kaikenlaisia joukkueita myös maaseutumaisilla paikkakunnilla, kun lapsia ja nuoria oli runsaammin, mutta nykyisin harrastaminen on melkein sitten yksilöurheilua tai sitä, että kerätään harrastajia laajemmalta alueelta.”
Vasankari arvioi, että maaseudulla vireä harrastustoiminta on yleensä yksilöiden varassa.
”Maaseudulla voi edelleen olla häkellyttävän hyvää liikunta- ja harrastustoimintaa, mutta se rakentuu jonkun vahvan persoonan ympärille. Tämä voi olla nuori itse, vanhempi tai jonkin urheiluseuran vapaaehtoistoimija, joka haluaa lähteä tekemään asioita toisin.”
Vasankari sanoo toivovansa, että tuoreita Move!-tuloksia tarkastellaan huolella niin kodeissa, kouluissa, kunnissa kuin hyvinvointialueilla.
”Mittaukset eivät ole vain koulumaailman testejä. Ne ovat iso peili alueen toimintakyvystä. Mikä on alueiden ja kuntien elinvoiman kannalta isompi vaikuttava tekijä kuin väestön työ- ja toimintakyky”, hän kysyy.
”Jos työputken alkuun tuleva joukko on alueella toimintakyvyltään heikkoa, tiedossa on suuria murheita. Nämä ovat koko maan kannalta isoja kysymyksiä.”
Vasankari muistuttaa, että jos suomalaisten työurien pituus, kansantalous ja maanpuolustus kiinnostavat, pitää olla kiinnostunut myös siitä, miten liikkumattomuus miljardikustannuksineen nujerretaan.
”Reseptit liikkeen lisäämiseksi ovat hieman erilaisia kaupunki- ja maaseutumiljöössä. Jos ei kyläkoulua saada takaisin, lisätään ainakin liikettä koulupäivään.”
- Osaston luetuimmat
