Suomen pitkäaikaisin oikeusasiamies jää eläkkeelle ratkaistuaan 19 654 kantelua
Oikeusasiamiehelle tulevien kanteluiden suuri määrä on pelkästään hyvä asia, sanoo Petri Jääskeläinen.
Eläkkeelle siirtyvä Petri Jääskeläinen pitää pelkästään hyvänä, että kansalaiset kirjelmöivät oikeuksiensa toteutumisesta. LEHTIKUVA / Markku Ulander.Lue artikkelin tiivistelmä- Petri Jääskeläinen päättää 16 vuoden uransa Suomen pitkäaikaisimpana oikeusasiamiehenä, ratkaistuaan 19 654 kantelua. Hän pitää kanteluiden määrää myönteisenä merkkinä kansalaisten oikeustietoisuudesta. Jääskeläinen korostaa riippumattomuuden turvaamista ja varoittaa EU-sääntelyn vaikutuksista. Hänen seuraajakseen nimitetään Jari Råman.
Eduskunnan oikeusasiamies on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen viranomainen. Suunnilleen samanlainen tehtävä löytyy vain Ruotsista.
”Kaiken julkisen toiminnan valvoja”, kuvaa viimeisiä päiviä Pikkuparlamentin työhuonettaan käyttävä Petri Jääskeläinen.
Hän eläköityy vuodenvaihteessa oltuaan oikeusasiamiehenä 16 vuotta. Se tekee hänestä Suomen pitkäaikaisimman oikeusasiamiehen. Ennen tehtävää hän toimi kahdeksan vuotta apulaisoikeusasiamiehenä. Kaikkiaan siis lähes neljännesvuosisata ylintä laillisuusvalvontaa.
”Jokainen kantelu on iloinen asia.”
”Kyllähän lähtö haikealta tuntuu. Olen hyvin viihtynyt täällä ja pidän tätä yhtenä kansanvaltaisen oikeusvaltion tärkeimmistä instituutioista.”
Ennen oikeusasiamiehen kansliassa aloittamista Jääskeläinen toimi muun muassa valtionsyyttäjänä, oikeuskanslerinviraston esittelijänä, väitöskirjatutkijana sekä nimismiehenä. Mikä on saanut pysymään koko uran lain ja oikeuden palvelijana?
”Pohjimmiltaan taustalla on ollut halu edistää oikeudenmukaisuutta.”
Joulukuun lopulla Jääskeläiselle pidettiin läksiäisseminaari. Sitä varten oli selvitetty, että oikeusasiamiehenä hän ratkaisi itse kaikkiaan 19 654 kantelua.
Oikeusasiamiehen kansliaan tulevien kanteluiden määrä on voimakkaasti kasvanut. Nykyisin niitä saapuu noin 7 000 vuodessa. Jääskeläinen pitää pelkästään hyvänä, että kansalaiset kirjelmöivät oikeuksiensa toteutumisesta.
”Jokainen kantelu on iloinen asia. Olen sanonut, että oikeusasiamiehellä on viisi ja puoli miljoonaa asiamiestä, jotka kanteluiden muodossa ilmoittavat havaitsemistaan epäkohdista.”
Kanteluiden ratkaisemisen lisäksi oikeusasiamies tekee omia tarkastuksiaan erityisesti vapautensa menettäneiden laitoksiin, kuten vankiloihin ja lastensuojeluun. Hän antaa myös esimerkiksi lausuntoja lainvalmistelua varten sekä ottaa omia aloitteitaan.
Jääskeläinen katsoo, että tulevaisuudessa työmäärän hallitsemiseksi kanteluiden ratkaisuvaltaa pitää jakaa esittelijöille. Se vaatisi lakimuutoksen. Tällä hetkellä kantelut ratkaistaan oikeusasiamiehen ja kahden apulaisoikeusasiamiehen voimin.
Jääskeläinen sanoo, että oikeusasiamiehelle kannellaan paljon sellaisestakin, missä hän ei voi auttaa.
”Yksi tavallisimmista ongelmista on se, että asioiden käsittely viivästyy.”
Rikos- ja riitaprosessit venyvät Suomessa yhä useammin kohtuuttoman pitkiksi. Jääskeläisen mielestä rikosoikeudenkäyntiä pitäisi kehittää niin, että näyttöä ei pääsääntöisesti tarvitsisi ottaa vastaan moneen kertaan.
Loppupeleissä oikeusprosessien hitaudessa on kyse rahasta – tai sen puutteesta.
”Voimavaroja pitäisi saada lisää. Tuomarikunnan osaamisesta se ei ole kiinni, ja meillä on myös osaava syyttäjäkunta kuten poliisikin.”
Jääskeläinen on valinnut keskustelun pohjaksi kirjoituksensa oikeusasiamiehen valtiosääntöisen aseman ja riippumattomuuden turvaamisesta. Se on julkaistu tuoreimmassa, vuoden 2024 vuosikertomuksessa.
Jääskeläisen mukaan oikeusasiamiehen asema on vahva, mutta EU:sta tulee toisinaan sääntelyä, joka voi murentaa sitä. Esimerkiksi kun EU:n yleistä tietosuoja-asetusta täydentävää kansallista lainsäädäntöä valmisteltiin vuosina 2017–2018, tietosuojavaltuutetulle oltiin antamassa tehtävä valvoa oikeusasiamiestä.
Jääskeläinen joutui muistuttamaan lainsäätäjiä oikeusasiamiehen riippumattomuudesta: valvottava ei voi valvoa valvojaansa. Hän uskoo, että myös tulevaisuudessa törmätään siihen, ettei EU-lainsäädännön valmistelussa osata huomioida Suomen valtiosääntöisen järjestelmän erityispiirteitä.
Oikeusasiamiehen tehtäväkuva kuitenkin myös elää toimintaympäristön muuttuessa. Ensi vuonna oikeusasiamies aloittaa EU:n tekoälyasetuksen edellyttämänä valvontaviranomaisena, joka valvoo perusoikeuksien toteutumista suuririskissä tekoälyjärjestelmissä. Tehtävä on yhdenlainen kuva ylimmän laillisuusvalvojan roolista. Siinä missä tekoäly on monesti hypetyksen ja suurten odotusten kohde, kaiken valvojan työnä on nähdä vaaranpaikat.
”Tekoäly tulee tuomaan paljon uutta ja hankalaakin valvottavaa. Kyse on siitä, miten tekoäly rakennetaan ja millaisia päätöksiä se tuottaa esimerkiksi ihmisten yhdenvertaisen kohtelun ja syrjinnän näkökulmasta. Siihen liittyy isoja vaaroja.”
Tammikuun alussa oikeusasiamiehenä aloittaa oikeustieteen tohtori Jari Råman. Hän on toiminut oikeusasiamiehen kanslian kansliapäällikkönä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
