Purra vakuuttaa: Hallituksen säästöleikkuri ei osu maataloustukiin, maakuntaveroa ei tule

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan valtiontalouden velkasuhteen tasapainottaminen vaatii miljardiluokan lisäsopeutusta. Se pakottaa tekemään sekä kipeitä leikkauksia että veronkiristyksiä.

”Hyvinvointialueiden ja kuntien alijäämän kattaminen vaatii säästöjä budjettikehyksen sisältä. Niiden lisäksi julkisen talouden heikon tilan takia joudutaan pohtimaan myös veronkorotuksia”, totesi Purra MT-Livessä maanantaina.

Purran mukaan sopeuttamiselle ei ole vaihtoehtoja ja se vaatii valmiutta kattaviin toimiin. Säästöjä Purra hakee kaikista budjetin menoluokista. Säästöjen ulkopuolelle jäävät vain puolustus, sisäinen järjestys ja perusopetus.

”Tämä tarkoittaa, että kaikki hallituspuolueet joutuvat irrottautumaan omasta ’tästä ei ainakaan leikata’ -mentaliteetistaan”, vaati Purra.

Stina Haaso haastatteli Riikka Purraa MT-Liveen maanantaina. Kuva: Jaana Kankaanpää

MT:tä kiinnosti, miten maataloudelle käy, kun valtion menoja aletaan tosissaan kammata läpi. Purran mukaan hallitus pitää siltä osin kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan maatalouden tulotasoon ei puututa.

Maataloustukiin ei siten ole leikkauksia tulossa.

”Suomalainen maatalous ja ruuan tuotanto ei pärjää omillaan. Tuotantoa on tuettava, mikäli arvostamme kotimaista ruokaa ja huoltovarmuutta. Tämä on aivan päivänselvää”, sanoi Purra.

Verotuksessa Purra on pitänyt kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan kokonaisveroaste ei nouse hallituksen päätöksillä. Nyt veronkorotukset kuitenkin nousevat esille julkisen talouden heikon tilan takia.

Eräpäivänä on huhtikuun budjettiriihi.

Ihan aluksi Purra rajaa työn ja yrittämisen verotuksen kiristysten ulkopuolelle. Sen sijaan hän näkee mahdollisuuksia arvonlisäveron korotuksessa. Siinä on suuri tuotto.

Ensimmäisenä listalla ovat alennetut verokannat. Ruuan osalta mahdollisten korotusten paino voisi koskea sokeria ja suolaa.

Myös varsinaisen ylimmän arvonlisäveron kiristystä voidaan harkita.

Kiinteistöveron uudistaminen kuuluu hallitusohjelman kirjauksiin. Valtion kannalta kyseessä on helppo vero. Purran mukaan kiinteistöveron muuttamisessa lähtökohtana on tasapuolisuus maan eri alueiden välillä.

Metsänkin kiinteistövero on pyörinyt virkamiesten sormiharjoituksissa. Siitä ei kuitenkaan ole käyty poliittista keskustelua.

Joissain pohdinnoissa hyvinvointialueiden rahoitukseen on esitetty maakuntaveroa. Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) suhtautui siihen myönteisesti MT:ssä. Purra tyrmää ajatuksen, sillä se ei kuulu hallitusohjelmaan.

”Toisaalta jo nyt nähdään, että hyvinvointialueet ja hallinnonuudistus on epäonnistunut. Koko järjestelmä kaipaa muokkausta”, sanoi Purra.

Purran mukaan nykyinen mallin mukainen palveluiden pakeneminen maaseudulta ei ole reilua.

”On luonnollista, että palvelut keskittyvät sinne, missä ihmiset ovat. Samalla myös maaseudulle pitää kuitenkin taata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut”, vaati Purra.

Valtion yksi lypsylehmä on ollut tieliikenne, jonka verokertymä on ollut yli 8 miljardia euroa. Valtion kannalta ongelmana on, että osa liikenteen verotuksesta on päästöperusteista. Sähköautoihin siirtyminen tyrehdyttää tuota verovirtaa.

Purran mukaan liikenteen verokertymän lasku pakottaa kiristämään sähköautojen käytön verotusta. Sen sijaan polttoaineverotusta Purra ei ole lähdössä korottamaan.

Verokertymän kasvattamiseen liittyy työllisyysasteen nosto. Siinä esimerkkiä voi hakea Ruotsista, jossa ikäihmisten työllisyys on selvästi parempi kuin meillä.

”Meillä ihannoidaan nuoruutta, ja jo yli viisikymppisten voi olla vaikea työllistyä. Tässä työnantajien kannattaisi katsoa peiliin”, sanoi Purra.

Purran mukaan meidän pitää huolehtia niistä, jotka eivät itse pysty. Se nojaa kuitenkin siihen, että kaikki, jotka pystyvät käymään töissä, käyvät töissä ja kantavat kortensa kekoon.

”Perussuomalaisille verorahat ovat arvokkaita. Turhasta pitää pystyä säästämään. Veronmaksajien raha on kallisarvoista. Poliittisen päättäjän on pidettävä siitä huolta, eikä sitä pidä syytää ulkomaille”, Purra linjasi lopuksi.