Valtio haluaa julkisen talouden suunnitteluun kokonaisvaltaista ajattelua. Siksi valtiovarainministeriö VM on suunnitellut uutta mallia, jossa kuntatalous otettaisiin vahvemmin huomioon tehtäessä arvioita, siitä mihin on varaa.
”Tähän saakka kuntia on valtion puolella käsitelty lähinnä valtionosuuksien kautta. Nyt siihen on tulossa työkaluja enemmän”, VM:n ylijohtaja Jukka Pekkarinen sanoo.
Yksi työkaluista olisi menorajoite, jolla hillittäisiin valtion toimista aiheutuvaa painetta lisätä kuntien menoja. Se on euromääräinen raja sille, miten paljon valtio voi lisätä kuntien menoja.
Nykyisin valtiolla on oma budjetti ja kunnissa on omansa. Kunnissa on arvosteltu valtiota siitä, että valtio on asettanut niille yhä enemmän menoja lisääviä velvoitteita.
Valtion suunnitelmat eivät koske yksittäisiä kuntia, vaan kuntataloutta kokonaisuutena.
Julkisen talouden kokonaisuuden suunnitelma laaditaan vaalikaudeksi. Sitä kuitenkin harjoitellaan jo nyt kevään kehysriihessä.
Ajatuksena on aikaisempaa varhemmin päätöksen teon valmistelussa miettiä, minkä verran päätöksen toteuttaminen maksaa. Tavoitteena on tasapainottaa kuntatalous noin viiden vuoden aikana.
Kuntatalouden alijäämä on 1,5–2 miljardia euroa, ja väestön ikääntyminen luo paineita alijäämän kasvulle.
”Entistä visummin on huolehdittava siitä, että kuntien tehtäviä ja taloutta sovitetaan yhteen. Nettovelkaantumista ei kuntataloudessa saisi enää tapahtua. Se ei ole poliitikoille helppoa”, Pekkarinen sanoo.