Rapeat kotimaiset kesäkaalit ovat juuri nyt maukkaimmillaan. Muutama päivä sitten keräsin ostoskärryyni puolitoistakiloisen keräkaalin, pari rapsakkaa kyssäkaalia ja vastapoimitun kukkakaalin. Niistä syntyi tosi ihania kesäherkkuja.
Kukkakaalin keitin tarjolle sinällään kasvislisukkeeksi. Kyssäkaalit pilkoin dipattaviksi muiden uusien vihannesten rinnalle.
Mukavaa, että joku sentään Suomessakin viljelee kyssäkaalia, vaikka kaupassa se näyttää kelpaavan kovin harvaan ostoskoriin. Pitäisiköhän kuluttajia tutustuttaa paremmin tähän maukkaaseen kaaliperheen jäseneen?
Vaikka kyssäkaalin ulkonäkö on vaatimaton, se on rapea, pirteän makuinen mutta ei mitenkään karvas. Kyssäkaali sisältää runsaasti C-vitamiinia. Kaikin puolin syötäväksi sopivaa siis ja maistuu varmasti myös lapsille.
Mutta siitä keräkaalista piti puhumani. Se oli jo oikein sopivan kokoinen kaalilaatikon raaka-aineeksi. Kaalilaatikko pärjää maussa hyvin kääryleille, kunhan kaalia malttaa riittävästi haudutella.
Siispä suikaloin kaalin ja raastoin mukaan muutamia uuden sadon porkkanoita ja silppusin pari kolme nuorta sipulia. Loraus öljyä kattilaan ja kasvikset hautumaan. Jos minulla olisi ollut uuden sadon valkosipulia, olisin pilkkonut sitäkin mukaan. Erikseen paistoin 700 grammaa jauhelihaa.
Sekoittelin kasvikset ja lihan kunnolla, maustoin suolalla ja mustapippurilla ja kaadoin pariin vuokaan. Kasviksista irtoaa riittävästi nestettä, eikä vettä tarvita lainkaan. Riisiä tai ohraa en kaalilaatikkooni lisää.
Päälle vielä pikku loraus siirappia, kaalikääryleitten tapaan, ja puolitoista tuntia uunissa leppoisassa 175 asteen lämmössä. Maistuva kesäherkku syötiin kuumiltaan viimeiseen muruseen.
MAIKKI KULMALA on MT:n toimittaja.
maikki.kulmala@
mt1.fi