
Perussuomalaisten EU-vaaleista keräämä yksi parlamenttipaikka oli pettymys puolueelle, jolle rohkeimmat povasivat jopa kolmea edustajaa.
MT haastatteli perussuomalaisten tulevan kauden ainoaa europarlamentaarikkoa Sebastian Tynkkystä tämän aikeista tulevalle viisivuotiskaudelle.
Tynkkysen EU-suunnitelmien ydin on perussuomalaisista tuttua retoriikkaa.
”Suomen edun ajaminen, maahanmuuttopolitiikan kiristäminen EU:n tasolla ja ilmastopolitiikan järkevöittäminen,” Tynkkynen luettelee agendansa pääkohtia.
Poliittisia vaikutusmahdollisuuksiaan parlamentin valiokunnissa tai työryhmissä Tynkkynen ei vielä osaa kommentoida. Suomalaisen hallituspuolueen jäsen voi ryhmänsä mukana jäädä Brysselin neuvottelupöydistä.
Perussuomalaiset keväällä joukkoonsa ottanut Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) -ryhmä päätynee parlamentissa oppositioon. Ryhmien suuri enemmistö ei vielä ole päättänyt yhteistyöstä ECR:n kanssa.
Puheenvuoroja on kuultu yhteistyön puolesta ja vastaan.
”Jos ECR nyt suljetaan yhteistyön ulkopuolelle, ei yhteisen agendan asettamiseen päästä. Erilaisiin lainsäädäntöhankkeisiin voi ryhmissä vaikuttaa, mutta en vielä tiedä, kuinka voimakasta ulossulkeminen tulee olemaan.”
Maa- ja metsätaloudesta kysyttäessä oululaislähtöinen Tynkkynen nostaa esiin jo hyväksytyn EU:n ennallistamisasetuksen sekä Ukrainan jäsenehdokkuuden.
Ennallistamisasetusta Tynkkynen kritisoi, mutta Ukrainan jäsenyyttä hän kannattaa ehdottomasti.
”Itään laajentuminen on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa EU:n intressissä. Maatalouden tukijärjestelmän kanssa on oltava tarkkana, ettei Suomi tule häviämään osuuksissa, jos Ukrainan kaltaisia maita tulee mukaan.”
”Itään laajentuminen on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa EU:n intressissä.”
Meppien istuntokausi alkaa virallisesti 16. heinäkuuta, mutta työmatkat Brysseliin käynnistyivät heti.
Ensimmäinen vierailu ECR:n toimistolla oli Tynkkyselle positiivinen yllätys.
”Luin suomalaisesta mediasta juttuja, joiden mukaan se, että perussuomalaiset saavat jäädä ECR:ään, ei ole mikään itsestäänselvyys. Perillä vastaanotto oli kuitenkin todella positiivinen,” Tynkkynen kertoo.
Ryhmän jäseneksi Tynkkynen liitettiin onnittelujen kera heti ensimmäisellä vierailulla. Yhteiskuvia otettiin ja viestiryhmiä luotiin. Saako lämmin vastaanotto EU-kriitikon muuttumaan myönteisemmäksi?
”En usko. Kuvittelin tietäväni jotain EU:n byrokratiasta, mutta jo pelkkä parlamentin jäseneksi rekisteröityminen yllätti.”
”En ole millään työpaikalla täyttänyt niin paljon papereita, jotka vielä vaaditaan täyttämään kuulakärkikynällä – ei sähköisesti – jotta toinen sihteeri pääsee eri osastolle skannaamaan niitä,” Tynkkynen huokaa.
Väitteitä perussuomalaisten EU-kriittisyyden hälvenemisestä Tynkkynen ei sulata.
”Suhtaudumme yhä kriittisesti EU:hun,” kuuluu vastaus.
”Mutta jos emme näe kansan hyväksyntää tälle [EU:sta eroamiselle], niin demokratiassa tällainen päätös ei olisi mahdollinen. Ja EU:n kannatus on nyt huippulukemissa.”
Sosiaalisessa mediassa aktiiviselta mepiltä odotetaan runsasta sisältöä EU:n byrokratiasta, päätöksenteosta ja sen taustoista. EU:sta viestimistä Tynkkynen korostaa jatkuvasti ja kritisoi edeltäjiään sen puutteesta.
”En ole tavannut vielä ketään perussuomalaista, jonka mielestä viestintä olisi ollut riittävää.”
Edeltäjänsä Teuvo Hakkaraisen niukasti aktiivista perintöä Tynkkynen ei katso rasitteeksi. Helsingin Sanomat laski Hakkaraisen parlamenttikauden tapaamisia sekä mietintöjä todeten määrän vähänlaiseksi.
”Jos aktiivisuus olisi edellisellä kaudella ollut sata prosenttia, niin paine olisi kova. Kun sitä se ei viime kaudella ollut, on nyt helppo lähteä itse tekemään työtä.”
”Uskon, että ECR:ssä Suomeen tullaan kiinnittämään nyt paljon enemmän huomiota, samoin kuin perussuomalaisten EU-politiikkaan Suomessa,” Tynkkynen povaa.