

MTK:n valtuuskunnassa ei tällä kertaa kuultu jupinaa siitä, että kokouksen ajankohta olisi väärä ja hyvät kevättyösäät menevät hukkaan. Räntää satoi taivaan täydeltä tiistaina niin, että junat ja lentokoneet myöhästelivät ja huoli peltojen pikakuivumisesta lähinnä huvitti.
Kokousta edeltävässä seminaarissa kuultiin maa- ja metsätalouteen liittyviä tulevaisuuden näkymiä ja valtuuskunnan alussa valtiojohdon terveiset pääministeri Petteri Orpon (kok.) suulla.
Moni pääsi kysymään häneltä suoraan ja tuomaan samalla kentältä kumpuavat terveiset.
Asiaa jäi kokouksen yleiskeskusteluunkin. Pohjois-Suomen Sauli Joensuu ilmaisi huolensa maatalouden heikosta kannattavuudesta ja viljelijöiden jaksamisesta.
”Yrittämisen halun loppuminen ajaa luopumaan maataloudesta. Raha ei riitä tuottamaan alenevilla hinnoilla ja kasvaneilla kustannuksilla”, Joensuu sanoi ja huomautti, että kuluttajatkin kannattavat isompaa siivua viljelijälle.
”Heille pitää antaa enemmän tietoa ja kauppaan luoda lisää painetta. Eivät maatilat ole sosiaalitoimisto eikä ruokaa voida tuottaa talkootyöllä.”
Kenttä tarvitsee hänestä nyt selkeitä merkkejä siitä, että MTK ajaa myös aktiiviviljelijöiden asiaa.
”Tukia pitää kohdistaa enemmän heille ja lisätä paukkuja markkinointiin.”
Niinikään Pohjois-Suomen Sami Nivala oli samoilla linjoilla.
”Hömppäviljelijä saa saman tai enemmän kuin se, joka tuottaa ruokaa. Kuluttaja tarvitse vastuullisuustietoa tuontiruoasta ja kotimaista ruokaa voisi markkinoida reilun kaupan ruokana.”
”Onko jako enää tarpeellinen vai voisiko meillä olla vain C-alue?” Jari Kajan
Keski-Pohjanmaan Markus Kivelä puuttuisi Maanmittauslaitoksen hinnoitteluun, joka ei nyt tue tilusjärjestelyjä.
Pohjois-Suomen Tauno Paakkari kehotti puhumaan alasta myönteisesti nuorille ja Pohjois-Karjalan Jouni Mäkisalo ottamaan mukavalla tavalla mukaan toimintaan.
Hämeen Lassi-Antti Haarala ihmetteli riistapolitiikkaa ja sitä, miksi kantatavoitteissa ei kuulla viljelijöitä.
Pohjois-Savon Jari Kajan toivoi MTK:lta toimia tukimaksujen viivästyksiin ja muistutti, että A- ja B-alueen jako täyttää tänä vuonna 30 vuotta.
”Onko jako enää tarpeellinen vai voisiko meillä olla vain C-alue?” hän kysyi.
Mikko Uusitalo Satakunnasta kannatti ehdotusta lämpimästi, sillä yksin Kankaanpäässä on kahta eri tukialuetta. Uusitalo kehotti keskusliittoa myös huolehtimaan maakuntakaavoihin merkinnät turvetuotantoalueista.
”Kuinka jäsenistö näkee, toimiiko järjestö, kun tulee rättejä naamaan?” Timo Kankaanpää
Kaakkois-Suomen Janne Kainulainen kaipasi kevään tullessa valkoposkihanhesta metsästettävää lajia.
Atso Ala-Kopsala Keski-Pohjanmaalta oli huolissaan nautatutkimuksesta Ruukin tutkimusnavetasta luopumisen jälleen.
Timo Kankaanpää kehotti keskusliittoa ottamaan viestinnässä mallia Etelä-Pohjanmaasta.
”Kuinka jäsenistö näkee, toimiiko järjestö, kun tulee rättejä naamaan?”
Mhy Kaakon Lari Koskiaho halusi MTK:n selvittävän, voiko vakuutusyhtiö muuttaa vakuutusehtoja kirjapainajatuhojen takia.
Turkiskasvattajien Markus Sjöholm pyysi MTK:lta apua, jotta lintuinfluenssasta kärsineet tilat saisivat nopeammin korvauksensa.
Puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan talous ja turvallisuus ovat MTK:lle nyt tärkeitä teemoja, samoin EU:n muuttuminen.
”En olisi ikinä uskonut, että vuoden aikana on nähnyt esitys susien suojelun lieventämisestä.”

Vuoden Helmi 2023 -tunnustus luovutettiin kokouksessa MTK-Vähäkyrölle, joka on järjestänyt valokuvanäyttelyn, keskustelutilaisuuden, yhteistyötä naapurikunnan tuottajien kanssa ja tutustuttanut lapsia ja nuoria kotimaiseen ruokaan.
Anne Hakala ja Mariia Nuuja ovat järjestäneet kotimaisen ruoan viikon ja olleet mukana kotitaloustunneilla, ja MTK on maksanut tarvikkeet.
Kunniamaininnat menivät MTK-Rannikolle jäsenistön virkistyspäivän ja MTK-Pirkanmaan maaseutunuorille Hämeenkadun appro -opiskelijatapahtuman yhteydessä järjestetyn makkara- ja kyselytempauksen ansiosta.