Ministeriöiden viestintäjohtajat tyrmäävät puheet "sensuuripykälästä" – "Koronaviestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslialle ei tarkoita suiden suitsimista"
Viestintäjohtajat muistuttavat, että monissa ministeriöissä vain pieni osa viestittävistä asioista liittyy koronaan.
Koronaviestinnän keskittäminen tarkoittaa viestintäjohtajien mukaan ennen muuta sitä, että jatkossa ministeriöt informoivat valtioneuvoston kansliaa tarkemmin omasta korona-aiheisesta viestinnästään. Kuva: LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAAMinisteriöiden viestintäjohtajat eivät usko, että valmiuslain mukainen koronaviestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslialle tulee suuresti muuttamaan ministeriöiden jokapäiväistä viestintätyötä.
Eduskunta hyväksyi torstaina valmiuslain käyttöönottoasetukset, joilla muun muassa keskitetään koronaviestintää valtioneuvoston kanslialle.
Viestintäjohtajat muistuttavat, että monissa ministeriöissä vain pieni osa viestittävistä asioista liittyy koronaan.
"Jatkossakin kukin hallinnonala vastaa oman toimialansa viestinnästä. Valtioneuvoston kanslia ei tule esimerkiksi kertomaan meille, miten jonkin valtiovarainministeriölle kuuluvan asian viestintä hoidetaan", valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Johanna Vesikallio sanoi STT:lle.
Viestintäjohtajat pitävät perättöminä arvioita siitä, että käyttöönotettu valmiuslain osa olisi jonkinlainen ”sensuuripykälä”.
"Mitään sen suuntaista ei ole puhuttu ministeriöiden viestintäjohtajille, että tässä suitsittaisiin suita millään tavalla", sisäministeriön viestintäjohtaja Eriikka Koistinen sanoo.
Viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslialle tarkoittaa yksittäisten ministeriöiden kohdalla ennen muuta sitä, että jatkossa ministeriöt informoivat kansliaa tarkemmin omasta korona-aiheisesta viestinnästään ja sen aikatauluista.
Valtioneuvoston kanslia voi myös pyytää ministeriöiltä resurssiapua viestinnän hoitamiseksi esimerkiksi siten, että ministeriöiden tiedottajia siirtyy väliaikaisesti työskentelemään kanslian puolelle.
Opetus- ja kulttuuriministeriön viestintäjohtajan Mari-Kaisa Branderin mukaan viestinnän keskittämisessä valtioneuvoston kanslialle on olennaista ennen muuta hallinnon yhteenkurominen, mikä mahdollistaa paremman kokonaiskuvan saamisen.
"Ulkopuolisen voi olla vaikea hahmottaa kuinka sirpaleinen tämä viestintäjärjestelmä on. Tässä on valtava koordinointipalapeli koottavana", Brander sanoo.
Torstaina huomiota herätti tapaus, jossa Lääkealan turvallisuuskeskus Fimea ei kommentoinut STT:lle Tanskan päätöstä keskeyttää Astra Zenecan koronarokotteen käyttö, koska sille oli epäselvää, miten viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kansliaan vaikuttaa.
Koistisen mukaan tapausta voi selittää ainakin osittain sillä, että valmiuslain viestinnän keskittämistä koskeva pykälä on käytössä ensimmäistä kertaa eikä kaikilla viranomaisilla ollut vielä torstaina selvää kuvaa sen sisällöstä.
"Virkamiehethän ovat tunnollisia ja toimivat lakipykälien mukaan. Jos sanotaan, että valtioneuvoston kanslia johtaa viestintää, niin se voi johtaa monenlaisiin tulkintoihin, jos organisaatiossa ei ole ehditty keskustella siitä, mitä tämä tarkoittaa", Koistinen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat