Polttoaineen hintaan vaikuttaa jakeluvelvoitteen lisäksi esimerkiksi raakaöljyn hinta ja polttoainemarkkinat. Kuva: Jutta Mykrä
Hallitus tekee pian päätöksiä polttoaineiden hinnasta pitkälle tulevaisuuteen ‒ jakeluvelvoitteen alentaminen maksetaan vuonna 2024
Polttoaineen hintaa on jakeluvelvoitteen alentamisella saatu alaspäin, mutta lasku tulee maksettavaksi vuonna 2024.
Polttoaineiden pumppuhinnat ovat laskeneet kesän huipusta osin lyhytnäköisin keinoin. Kuva: Jarkko SirkiäHallitus tekee tulevan kuukauden aikana päätöksiä, jotka vaikuttavat polttoaineen hintaan vuodesta 2024 alkaen.
Esitys uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen laskusta vuodelle 2023 ja toteutumatta jäävien päästövähennysten kattamisesta annetaan eduskunnalle arviolta viikolla 38 eli kuukauden kuluttua.
Jakeluvelvoitetta päätettiin heinäkuussa laskea tämän vuoden osalta 7,5 prosenttiyksikköä polttoaineiden akuutin hinnannousun hillitsemiseksi. Jakeluvelvoite tippui 19,5 prosentista 12 prosenttiin.
Tämän jälkeen polttoaineen hinta kääntyi laskuun. Se on nyt alempi kuin korkeimmillaan. Jakeluvelvoitteen höllennyksen lisäksi hinnanlaskuun on vaikuttanut raakaöljyn halpeneminen.
Velvoitetta on esitetty laskettavaksi saman verran myös ensi vuoden osalta. Ilman kevennystä jakeluvelvoite olisi ensi vuonna 21 prosenttia.
Jakeluvelvoite tarkoittaa sitä, että määrätyn osuuden myydystä polttoaineesta tulee olla uusiutuvaa. Käytännössä kalliimpaa uusiutuvaa polttoainetta sekoitetaan tavallisen polttoaineen joukkoon.
Näin liikenteen päästöjä saadaan pienennettyä. Taustalla ovat EU:n päästövähennystavoitteet, joista Suomessa osa on hyvitetty liikenteeseen.
Pahimmillaan jakeluvelvoitteella pelaaminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että polttoaine kallistuu vuoden 2024 alusta merkittävästi.
Jakeluvelvoitetta kiristetään normaalioloissa vuosittain 1,5 prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 jakeluvelvoitteen pitäisi alkuperäisen suunnitelman mukaan olla 22,5 prosenttia ja vuonna 2029 jo 30 prosenttia.
Tavoitetta ollaan jo ennestään nostamassa 34 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Ensi vuoden jälkeen jakeluvelvoite pomppaa nykysuunnitelmissa takaisin aiemmalle uralleen, ja todennäköisesti sen yli.
Täyttääkseen ympäristötavoitteet Suomen pitää kiriä jakeluvelvoitteen höllentämisen aikana menetetyt päästövähennykset takaisin. Jos Suomi ei saavuta sille asetettuja tavoitteita, EU voi pidättää tukien maksatusta.
Tilannetta pahentaa se, että EU:n elpymisvälineestä annetulla rahoituksella on omat vaatimuksensa. Päästövähennyksessä ei seurata pelkästään vuotta 2030, johon mennessä päästöt pitäisi puolittaa vaan myös välivaiheita.
Seuraava tarkkailuajankohta on vuonna 2025. Nousevan jakeluvelvoitteen tuoman iskun pehmentämiseen ei siis ole juuri mahdollisuuksia.
Päästövähennyksiä ei sinänsä ole pakko ottaa liikenteestä, mutta vähennykset on joka sektorilla mitoitettu niin tarkkaan, että niiden siirtäminen jonnekin muualle on varsin epätodennäköistä.
Jakeluvelvoitteen höllentämisen käyttö polttoaineen hintaa laskevana apuvälineenä perustuu siis käytännössä olettamukseen tai toiveeseen siitä, että maailmantilanne rauhoittuu tavalla, joka laskee raakaöljyn hintaa.
Jos näin ei käy, odottaa pumpulla ikävä yllätys vuonna 2024.
Vaikka päästövähennysten näkökulmasta hallitus ottaakin nyt lainaa tulevaisuudesta, jakeluvelvoitteen lasku itse asiassa nostaa valtion verotuloja. Tämän vuoden osalta verotulot nousevat 75 miljoonaa euroa.
Tämä johtuu siitä, että fossiilista polttoainetta verotetaan uusiutuvaa rankemmin. Jakeluvelvoitteen laskettua polttoaineen veroprosentti on siis aiempaa korkeampi.
Lue myös:
- Osaston luetuimmat
