Koira avuksi jahtaamaan aasianrunkojääriä
Aasianrunkojääriä löydettiin lokakuussa ensimmäistä kertaa Suomen luonnosta. Puuntuholaisen hävitystyöt jatkuvat, samoin seuranta – ehkä jopa koiratyövoimalla.
Metsuri Olavi Palolahti kaatoi marraskuussa aasianrunkojäärän mahdollisesti saastuttamia puita Vantaalla. Kaadetut puut polttaa Porvoon Energia, jotteivät jäärät leviäisi. Kuva: Markku VuorikariRunkojäärien löytöalueen ympäristöä seurataan vähintään neljän vuoden ajan, ylitarkastaja Atro Virtanen Evirasta kertoi Kasvinsuojelupäivillä Hämeenlinnassa tiistaina.
Kartoituksessa suunnitellaan käytettäväksi kiikaroinnin lisäksi kuvaustekniikkaa sekä hajukoiria, hän kertoi.
Hajukoirista on muissa EU-maissa saatu hyviä kokemuksia.
Itä-Vantaalta loppusyksystä löytynyt aasianrunkojääräyhteisö oli tämänhetkisen tiedon mukaan ehtinyt pesiytyä pariinkymmeneen puuhun.
Saastuneiden puiden ympäriltä kaadetaan kaikki lehtipuut sadan metrin säteeltä. Käytännössä yhden saastuneen puun takia syntyy minimissään yli kolmen hehtaarin kokoinen vyöhyke, jolta lehtipuut kaadetaan. Uusia ei saa istuttaa neljään – viiteen vuoteen – paitsi tammea ja pihlajaa, jotka eivät jäärälle kelpaa
Kaadettuja puita on haketettu ja hake viety poltettavaksi Porvoon Energialle Tolkkisiin. Kaikkiaan Virtanen arvioi, että haketta syntyy tuhat kuutiota.
Jäärä lienee pesinyt vioittuneissa puissa jo vuosia, sillä Googlen katunäkymässä vuodelta 2011 puut näyttävät jo vaivaisilta.
Saastuneen vyöhykkeen ympärille muodostetaan puskurivyöhyke, joka ulottuu kahden kilometrin etäisyydelle saastuneesta vyöhykkeestä. Siltä alueelta lehtipuuta tai lehtipuista puutavaraa saa siirtää ulos vain erittäin tiukoin ehdoin. Metsätalous on tällä alueella käytännössä mahdotonta, Virtanen totesi.
Jäärä leviää pääasiassa lehtipuusta tehdyn pakkausmateriaalin mukana. Niitä on aiemminkin tullut maahan kiinalaisten puupakkausten mukana, mutta silloin niiden ei havaittu levinneen luontoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat