• Mikä ihmeen kriisiviestintäsuunnitelma? Vain harva elintarvikeyritys varautuu mainekriisiin

    Kuudella kymmenestä tutkitusta elintarvikeyrityksestä ei ollut minkäänlaista kriisiviestintäsuunnitelmaa
    Elintarviketoimialalla kriisi voi nousta pienestäkin asiasta, jos se saa tuulta siipiensä alle sosiaalisessa mediassa.
    Elintarviketoimialalla kriisi voi nousta pienestäkin asiasta, jos se saa tuulta siipiensä alle sosiaalisessa mediassa. Kuva: Markku Vuorikari
    Uutiset
    31.3.201720:37
    Kimmo Lundén

    Vain joka kolmannella tutkitulla elintarvikeyrityksellä on kriisiviestintäsuunnitelma, selviää markkinointiviestintäyhtiö Zeeland Familyn tekemästä selvityksestä.

    Siitä huolimatta kaikki kyselyyn vastanneet ilmoittivat, että maine on heidän yritykselleen ja tuotteilleen erittäin tärkeä. Kuudella kymmenestä ei ollut minkäänlaista kriisiviestintäsuunnitelmaa.

    Joka kolmannen elintarvikeyrityksen maine on ollut uhattuna viimeisen kolmen vuoden aikana. Yleisimpiä syitä olivat olleet huono asiakaskokemus, negatiivinen julkisuus erityisesti sosiaalisessa mediassa sekä kielteiset jutut perinteisessä mediassa. Tästä huolimatta vain harva on valmistautunut kriisin varalta.

    Zeeland Familyn vanhemman neuvonantajan Petteri Väänäsen mukaan tyypillisesti isommat, yli 250 työntekijän yritykset ovat varautuneet kriisiviestintään, ja sitä harjoitellaan. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä kriisiviestintä on retuperällä.

    Harva yritys pelkää silti maineensa puolesta. Yli puolet Zeelandin kyselyyn vastanneista ei pitänyt lainkaan tai kovin todennäköisenä, että hänen yrityksensä kohtaisi maineriskin. Kyselyyn osallistui yhteensä 30 vastaajaa pienissä ja keskisuurissa elintarvikealan yrityksistä. Kaikki kyselyyn vastanneet toimivat tehtävässä, johon kuuluu yrityksen maineesta vastaaminen. Vastaukset kerättiin sähköpostitse maaliskuun aikana.

    Kaikista vastaajista 60 prosenttia sanoi, ettei yritys ollut varautunut kirjallisella kriisiviestintäsuunnitelmalla, silti runsas kolmannes oli kuitenkin harjoitellut kriisin varalle. Todennäköisimpiä pelkoja tulevien kriisien syiksi olivat negatiivinen julkisuus sosiaalisessa mediassa, inhimillinen virhe ja asiakkaan huono kokemus.

    Mainetta pidetään tärkeänä, mutta sitä ei varjella.

    "On huolestuttavaa, että vaikka selvityksen otos ei ole kovin suuri, se kertoo, ettei yrityksissä oteta tosissaan maineen merkitystä. Varsinkin elintarviketeollisuudessa tuotteen ja yrityksen brändi ovat tärkeimpiä voimavaroja, sanoo Zeeland Familyn vanhempi neuvonantaja Petteri Väänänen.

    Kriisi voi nousta pienestäkin asiasta, jos se saa tuulta siipiensä alle sosiaalisessa mediassa.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle