Maapallon maa- ja vesialueista suojellaan 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä – Maailman ympäristöministerit sopivat asiasta YK:n luontokatokokouksessa Montrealissa

Maailman ympäristöministerien COP15-luontokatokokouksessa Montrealissa on hyväksytty historialliseksi luonnehdittu sopimus kääntämään ympäristön tuhoutumiseen johtavan suunnan.

YK:n maailmanlaajuisessa sopimuksessa maat sitoutuvat suojelemaan 30 prosenttia planeetan maa- ja vesialueista vuoteen 2030 mennessä. Tuona aikana rikkaiden maiden tulee nostaa taloudellinen apunsa kehittyville maille 30 miljardiin dollariin.

Kehittyvissä maissa sijaitsee valtaosa maailman biologisesta monimuotoisuudesta.

Sopimus saatiin päätökseen aamuyöllä Kanadan Montrealissa hurrausten ja suosionosoitusten saattelemana. Huippukokousta on pidetty "viimeisenä mahdollisuutena" saada luonto elpymään.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) luonnehti tuoreeltaan sopimusta "käännekohdaksi".

"Kyse on käännekohdasta luontokadon pysäyttämisessä maailmanlaajuisesti, jota voi hyvin verrata Pariisin ilmastokokouksen merkitykseen ilmastokriisin torjunnassa. Myös Suomi on nyt sitoutunut esimerkiksi kunnianhimoisiin suojelu- ja ennallistamistavoitteisiin, jotka edesauttavat luontokadon pysäyttämisessä, Ohisalo sanoi ministeriön tiedotteessa.

Myöhemmin toimittajille etänä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ministeri lisäsi, ettei tavoitteita saa jättää puheen tasolle ja että tulosten mittaaminen tavoitteiden saavuttamiseksi on myös jatkossa tärkeää.

"Kyseessä on todella laaja kokonaisuus, jonka kokonaan läpi perkaamisessa menee vielä aikaa”, Ohisalo lisäsi.

"Suomella oli monin paikoin enemmänkin kunnianhimoa. Esimerkiksi me puhuimme ekologisen jalanjäljen merkittävästä vähennyksestä mutta lopputulemaan saatiin vain merkintä siitä, ja sikäli se jäi tavoitteesta”, hän kertoi.

Ohisalo sanoi neuvotteluja vetäneen Kiinan laittaneen koko arvovaltansa peliin, jotta sopimus saadaan aikaiseksi.

"Kiina halusi, että puheenjohtajana kasvot säilyvät. Ei ollut vaihtoehtoa, että tämä olisi kariutunut Kiinan aikana”, hän sanoi.

Suomen WWF ilmoitti olevansa pääosin tyytyväinen YK:n luontokokouksen lopputulemaan. Ympäristöjärjestön mukaan sopimus on "voitto luonnolle ja ihmisille" ja sopimuksen asettamaa tavoitetta voidaan verrata esimerkiksi ilmastokriisin hillitsemistä ohjaavaan 1,5 lämpöasteen tavoitteeseen.

"Uudet tavoitteet ovat tärkeä askel koko planeettamme tulevaisuuden turvaamiseksi. Vastaavia, yhtä mitattavia ja laajoja tavoitteita luonnon pelastamiseksi ei ole aiemmin nähty”, sanoo kokouksessa paikan päällä ollut WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen tiedotteessa.

"Kaikki riippuu nyt toimeenpanosta, siitä, miten osapuolet sopimusta alkavat soveltaa. Valtiot astuivat historian oikealle puolelle, mutta vasta aika näyttää, mihin kirjaukset yltävät”, hän lisäsi.

WWF:n mukaan sopimustekstiin jäi edelleen puutteita: esimerkiksi tuotannon ja kulutuksen jalanjäljen pienentämiselle ei asetettu määrällisiä tavoitteita.

Järjestö kiitteli myös Suomen toimintaa neuvottelujen aikana esimerkillisenä.

Myös Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) otti sopimuksen vastaan tyytyväisenä ja kutsui sitä "rohkaisevaksi". Sopimuksen vaikutukset tulevat näkymään eri yritysten arjessa eri tavoin, EK sanoi, muun muassa raaka-aineiden saatavuudessa ja hinnassa.

"Yrityksille viesti kokouksesta on rohkaiseva. Montrealissa aikaansaatu historiallinen valtioiden välinen sopu osoittaa, että maailman maat ovat tosissaan luontokadon pysäyttämisen kanssa. Kokouksesta saatiin selkeät numeeriset tavoitteet, mikä antaa yrityksille vahvan signaalin, että luontokatoon tullaan tarttumaan entistä tarmokkaammin ympäri maailmaa”, arvioi EK:n johtaja Ulla Heinonen tiedotteessa.

Juttua täydennetty 19.12.2022 kello 13:51.

---

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.