• Naisjohtajien osuus nousi Suomessa ennätystasolle 37 prosenttiin – Evan johtaja: "Kiintiöitä tärkeämpää se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan"

    Ruotsissa naisjohtajien osuuden nousu on ollut Suomea tasaisempaa.
    Evan katsauksen kirjoittanut Emilia Kullas huomauttaa, että 2010-luvulla naisjohtajien osuus on Suomessa aaltoillut, kun Ruotsissa se on noussut tasaisesti yli 10 prosenttiyksikköä. LEHTIKUVA / AFP
    Evan katsauksen kirjoittanut Emilia Kullas huomauttaa, että 2010-luvulla naisjohtajien osuus on Suomessa aaltoillut, kun Ruotsissa se on noussut tasaisesti yli 10 prosenttiyksikköä. LEHTIKUVA / AFP 
    Uutiset
    24.2.202109:07
    STT

    Naisjohtajien osuus on noussut Suomessa ennätyksellisen korkealle tasolle, ilmenee Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan tuoreesta julkaisusta.

    Evan mukaan naisten osuus kaikista johtajista yhtiöissä, hallinnossa ja järjestöissä oli Suomessa noin 37 prosenttia vuonna 2019. Luku on kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maiden keskiarvo.

    Suomen edellä 40 prosentin rajapyykin ylittävät Islanti, Latvia, Ruotsi, Puola ja Yhdysvallat. Pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa naisjohtajien osuus puolestaan on Suomea pienempi.

    Lähteenä vertailussa ovat Kansainvälisen työjärjestö ILOn tilastot. Niissä seurataan ylempää johtoa ja keskijohtoa, lukuun ottamatta pääjohtajia ja joidenkin palvelualojen johtajia.

    Naisjohtajien osuus Suomessa on noussut selvästi edeltävästä vuodesta. Vuonna 2018 naisjohtajien osuus oli 32 prosenttia. Aiemmin 2010-luvulla osuus on vaihdellut noin 30 ja 34 prosentin välillä.

    Evan katsauksen kirjoittanut Emilia Kullas huomauttaa, että 2010-luvulla naisjohtajien osuus on Suomessa aaltoillut, kun Ruotsissa se on noussut tasaisesti yli 10 prosenttiyksikköä.

    "Pohjoismaista lasikattoilmiötä tutkineen Nima Sanandajin mukaan tämä johtuu osin siitä, että Ruotsi on avannut naisvaltaisia aloja kuten koulutusta ja hoivaa kilpailulle", Evan johtajana työskentelevä Kullas kirjoittaa.

    Hänen mukaansa Suomessa suurten pörssiyhtiöiden hallituspaikoille alkoi löytyä naisia sen jälkeen, kun valtionyhtiöiltä edellytettiin naisjäseniä tai selitystä heidän puuttumisestaan.

    Naisjohtajien määrän kasvattamiseksi edelleen Kullas kaipaa kotihoidon tuen poistoa ja verokiilan alentamista kotiavun palkkaamisen helpottamiseksi.

    "Kiintiöitä tärkeämpää vaikuttaisi olevan se, kuinka naiset pääsevät etenemään urillaan ennen nousemista ylimpiin johtotehtäviin. Pörssiyhtiön hallitukseen ei ole asiaa ilman tukevaa kokemusta liiketoiminnan johtamisesta. Johtajaksi nousu edellyttää usein isoa työtuntimäärää viikossa", Kullas kirjoittaa Evan tiedotteessa.

    Artikkelin aiheet
    naisjohtajuus
    sukupuolten tasa-arvo
    johtajuus
    Suomi
    EVA
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria