Tämän vuoksi pankit takovat nyt ennätystuloksia – häviäjinä ovat kotitaloudet

Pankit takovat nyt uskomattomia tuloksia. Nordean liikevoitto kasvoi tämän vuoden toisella neljänneksellä 26 prosenttia vuoden takaisesta, ja OP:n liikevoitto jopa massiiviset 145,2 prosenttia.

Tuloksien koheneminen selittyy pääasiassa pankkien korkokatteen nousulla. Nordealla kate nousi 40 prosenttia ja OP:lla 93 prosenttia.

Korkokate tarkoittaa pankin saamien ja maksamien korkojen erotusta. Korkokatetta siis syntyy, kun pankit maksavat saamastaan rahasta alhaisempaa korkoa kuin myymistään lainoista.

On paikallaan kerrata pankkien toimintalogiikka: Pankit luovat rahaa ottamalla vastaan talletuksia ja lainaamalla rahaa eteenpäin säilyttäen vain pienen osan alkuperäisestä talletuksesta.

Rautalangasta väännettynä: Kun pankkitilille talletetaan 100 euroa, raha siirtyy pankin taseeseen. Nyt pankki voi lainata 99 euroa alkuperäisestä talletuksestasta eteenpäin. Rahan säilyttäminen tilillä on siis itseasiassa rahan lainaamista pankille, joka taas lainaa sitä eteenpäin maksua vastaan.

Korkokatteen nouseva kehitys ja pankkien muhkeat liikevoitot perustuvat tällä hetkellä siihen, että lainojen korot ovat nousseet paljon nopeammin kuin talletuskorot. Talletuskorko on korko, jota pankki maksaa asiakkailleen rahojen säilyttämisestä pankissa.

Suurin osa suomalaisten kotitalouksien likvideistä varoista, joilla tarkoitetaan nopeasti käytettäväksi käteiseksi muutettavia omaisuuseriä, ovat käyttötileillä. Käyttötilien talletukset taas kasvattavat pankkien vakavaraisuutta, jolloin ne voivat myydä enemmän lainoja eteenpäin.

Kaikista kotitalouksien talletuksista lähes 90 prosenttia on erilaisilla käyttötileillä.

Käyttötilien talletuskorot ovat kuitenkin varsin mitättömiä, ja esimerkiksi OP:n yleisemmässä käyttötilissä talletuskorkoa ei makseta ollenkaan.

Markkinoilla on myös säästötilejä, joissa tietty summa on pidettävä esimerkiksi vuoden ajan tilillä, jonka jälkeen talletuskorko maksetaan määräajan päättyessä.

Näiden tilien osuus on kuitenkin varsin pieni kaikista kotitalouksien talletuksista. Määräaikaistileillä keskikorko on noussut kesäkuun alkuun mennessä kahteen prosenttiin.

Kaikkien kotitalouksien talletusten keskikorko on noussut vuoden aikana (31.5.2022–31.5.2023) 0,03 prosentista 0,58 prosenttiin, kun taas asuntolainojen keskikorko on noussut samana aikana 0,84 prosentista 3,14 prosenttiin. Epäsuhta korkojen kehityksen välillä on selkeä.

Perinteisesti marginaalikorkoa, eli viitekoron päälle tulevaa korkoa, on pidetty koron osana, jolla rahoituslaitos tekee voittoa. Marginaalikorot eivät ole Suomen pankin tilastojen mukaan nousseet merkittävästi.

Tällä hetkellä voitot taotaan jo pelkästään viitekorkojen sisällä. Viitekorko on yleinen korko, jolla pankki saa rahaa markkinoilla. Nykyisessä tilanteessa pankit saavat rahaa kuitenkin paljon alle viitekoron alhaisten talletuskorkojen johdosta.

Inflaation ja yleisen korkotason nousun myötä rahalla on taas hintansa. Tämä on pakostakin ymmärretty rahoituslaitoksissa, mutta vaikuttaa siltä, että sama ei ole tapahtunut kotitalouksissa.

Käyttötileillään rahojaan pitävät kuluttajat antavat pankeille lainaa lähes ilmaiseksi, ja tämä päälle maksavat itse kohonneita korkoeriä asuntolainoistaan. Yhtälössä kuluttajat ovat häviäjiä.

Mikäli kotitaloudet tarkastelisivat enemmän rahan reaaliarvon säilymistä, rahat eivät makaisi käyttötileillä tai niiltä vähintäänkin vaadittaisiin korkeampaa talletuskorkoa.

Jos kuluttajat alkaisivat sankoin joukoin vertailemaan pankkien talletuskorkoja, pankit oletettavasti alkaisivat kilpailemaan tällä saralla saadakseen asiakkaita.

Viimeistään mittava kotitalouksien talletusten siirtyminen esimerkiksi arvopapereihin saisi aikaan sen, että talletuskorot alkaisivat pakostakin nousemaan, koska pankit tarvitsevat likviditeettiä.

On mahdollista, että pitkä nollakorkojen aika sai kotitaloudet unohtamaan lainaamansa rahan arvon. Lainojen kilpailuttaminen oli kaikille tuttua, mutta kuka kilpailutti talletuskorkojaan? Ei juuri kukaan, koska nollakorkojen maailmassa se oli täysin triviaalia.

On ymmärrettävää myös, että nykyisessä epävarmuuden ja Ukrainan sodan maailmassa, ihmiset haluavat pitää varansa mahdollisimman likvidinä ja riskittömänä. Puskurit pahan päivän varalle helpottavat mieltä.

Tämän jutun taustatietoja varten haastatellut ekonomistit sekä pankkisektorin sisä- että ulkopuolelta olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että pankkien korkokatteen nouseminen ei tule jatkumaan loputtomiin.

Kyseessä on äkillisestä korkojen noususta johtuva ilmiö, joka hyödyttää pankkeja lyhytaikaisesti. Pidemmällä aikavälillä pankkien varainhankintamenot tulevat kasvamaan.

Jutussa käsiteltiin selkeyden vuoksi ainoastaan pankkien kuluttajapuolen talletuksia ja lainoja. Pankeilla on kuitenkin valtava määrä muitakin toimintoja. Talletuksien lisäksi pankit saavat likviditeettiä myös keskuspankilta lainaamalla, joukkovelkakirjoilla ja sijoittajilta.