Hintojen nousu hidastui Suomessa syyskuussa – syynä sähkön hinnan halpeneminen

Kuluttajahinnat nousivat Suomessa 0,8 prosenttia syyskuussa verrattuna vuodentakaiseen ajankohtaan, kertoo Tilastokeskus. Vielä elokuussa inflaatio oli 1,2 prosenttia.

Tilastokeskus kertoo, että inflaation hidastuminen elokuusta syyskuulle johtui muun muassa asuntolainojen keskikoron lievemmästä noususta ja sähkön halpenemisesta.

Eniten kuluttajanhintojen nousua hillitsi paitsi sähkön myös bensiinin ja dieselin halpeneminen vuodentakaiseen verrattuna.

Kuluttajahintoja taas nosti eniten asuntolainojen keskikoron, hoitovastikkeiden ja savukkeiden hintojen nousu.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa tehty arvonlisäveron korotus ei vielä syyskuussa siirtynyt hintoihin täysimääräisesti. Yleinen arvonlisäverokanta nousi syyskuussa 24 prosentista 25,5 prosenttiin.

Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen sanoo, että muutos tarkoittaisi käytännössä 1,2 prosentin nousua kuluttajahintoihin. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuneen kaikissa tuotteissa.

”Elokuulta syyskuulle 1,2 prosentin hintojen nousu toteutui esimerkiksi alkoholijuomissa, vaatteissa, jalkineissa ja kodinkalusteissa”, Nieminen kertoo Tilastokeskuksen tiedotteessa.

”Hintakehitys näyttää sen sijaan olleen alv-korotusta hitaampi esimerkiksi kodinhoito- ja taloustarvikkeissa, leluissa sekä hygienia- ja kosmetiikkatuotteissa.”

Suomen niin sanottu pohjainflaatio, joka ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, oli syyskuussa kaksi prosenttia. Ruoan ja energian hinnanmuutokset sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.

EU-sääntöjen mukainen yhdenmukaistettu inflaatio oli euroalueella 1,8 prosenttia syyskuussa. Suomessa vastaava inflaatio oli 0,9 prosenttia.

Yhdenmukaistetussa indeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.

Euroalueen inflaation lasku alle kahden prosentin tavoitetason vahvistaa odotuksia, että tämän viikon ennakoitu 0,25 prosenttiyksikön koronlasku saa pian jatkoa.

Syyskuussa euroalueen kuluttajahintojen nousutahti oli 1,8 prosenttia, mikä jäi alle kahteen prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021.

Euroopan keskuspankki EKP kertoo korkopäätöksensä torstaina, ja alennusta pidetään jo käytännössä varmana. Muun muassa Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on toivonut EKP:n neuvostolta koronlaskua tulevassa kokouksessa.

EKP aloitti korkojen laskusuuntauksen tämän vuoden kesäkuussa ja alensi ohjauskorkojaan uudelleen syyskuussa. Keskeisin ohjauskorko eli talletuskorko on tämän viikon kokouksen myötä laskemassa 3,5 prosenttiin.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi aamukatsauksessaan maanantaina, että seuraava koronlasku on vuorossa jo joulukuun kokouksessa.

Keskuspankin ei kuitenkaan ennakoida paljastavan korttejaan. Pääjohtaja Christine Lagarden odotetaan torstain tiedotustilaisuuteensa toistavan, että EKP tekee tulevat korkoratkaisunsa sen pohjalta, millaiset talouden luvut ja EKP:n päivitetyt ennusteet ovat tuolloin.