MT-kysely: Kylmää kyytiä järjestöjen ja valtion tavoitteille – enemmistö suomalaisista ei halua rajoittaa etätöiden tekemistä

Tuoreen MT-kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista ei hyväksy työnantajajärjestöjen ja valtion tavoitetta rajoittaa etätöiden tekemistä. Asiaan suhtautuu kielteisesti 48 prosenttia vastaajista ja 32 prosenttia kannattaa ajatusta.

Naiset suhtautuvat etätöiden rajoittamiseen hieman miehiä negatiivisemmin. Naisista siihen suhtautuu kielteisesti 50 prosenttia ja miehistä 46 prosenttia. Positiivisesti asiaan suhtautuu naisista 31 prosenttia ja miehistä 34 prosenttia.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen pohtii, että jos vastaajilta olisi kysytty, miten he suhtautuvat etätöiden rajoittamiseen omalla työpaikallaan, vielä suurempi osuus olisi suhtautunut asiaan kielteisesti.

”Harvoin me haluamme luopua omista päätösmahdollisuuksista.”

Nuoremmat henkilöt suhtautuvat vanhempia negatiivisemmin etätyön rajoittamiseen. Esimerkiksi alle 30-vuotiaista negatiivisesti siihen suhtautuu 56 prosenttia. 44–54-vuotiailla kysymykseen kielteisesti vastanneiden osuus on 41 prosenttia.

Rajoittamisen vastustus nuoremmissa ikäluokissa voi Kaltiaisen mukaan liittyä siihen, että mitä nuorempi työntekijä on, sitä vähemmän hän kokee, että hän voi vaikuttaa työhönsä. Jos vaikutusmahdollisuuksia on jo muutenkin vähän, ei niistä haluta enempää luopua.

Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt vastustavat etätöiden rajoittamista ammattiryhmistä eniten.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Suhtautuminen etätöiden rajoittamiseen on hieman negatiivisempaa pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Pääkaupunkiseudulla ajatukseen suhtautuu negatiivisesti 54 prosenttia vastaajista, kun esimerkiksi Pohjois-Suomessa osuus on 45 prosenttia.

Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt vastustavat etätöiden rajoittamista ammattiryhmistä eniten. Heistä 60 prosenttia vastasi, ettei hyväksy etätöiden rajoittamista.

Kaltiainen pitää tulosta mielenkiintoisena siksi, että aiemmin on havaittu, että esihenkilöt työskentelevät mieluummin työpaikalla kuin etänä. Etätyö voi myös aiheuttaa haasteita johtamiselle.

”Työntekijöille etätyö ei välttämättä tuota samalla tavalla kielteisiä vaikutuksia kuin esihenkilöille ja johtaja-asemassa oleville.”

Akateemisesti koulutetut hyväksyvät etätöiden rajoittamisen parhaiten. Heistä 38 prosenttia sanoi kyllä.

Voi olla Kaltiaisen mukaan niin, että vastaajat ovat pohtineet sitä, millaisesta rajaamisesta on kyse. Se, että konttorilla pitää olla vaikkapa yksi päivä viikossa, ei vielä ole kovin suuri muutos.

”Voiko olla, että vastaajat ovat ajatelleet, että se nyt ei ole niin hankala toteuttaa, että voi hyväksyä tämäntyyppisen tavoitteen?”

Etätyön rajoittamiseen suhtautuvat kielteisimmin vihreiden ja RKP:n kannattajat. Heistä 66 prosenttia vastasi, ettei hyväksy asiaa. Eniten kannatusta tavoite saa kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannattajilta. Heistä 46 prosenttia hyväksyy sen.

Kaltiainen arvioi, että puolueiden väliset erot heijastelevat sitä, mitkä puolueet miettivät asioita enemmän työnantajanäkökulmasta ja mitkä taas työntekijänäkökulmasta.

Hänen mielestään kyselyn suurin yllätys on, että johtavassa asemassa olevat vastustavat niin paljon etätöiden rajoittamista.

”Voisi ajatella, että johtajana olisi lähempänä työnantajanäkökulmaa ja työnantajan oikeus rajoittaa hyväksyttäisiin helpommin.”

MT-kyselyyn vastasi 1 020 Manner-Suomessa asuvaa suomalaista 12.–16.12.2025.

Tulosten virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osatulokset ovat suuntaa antavia.

Akateemisesti koulutetut hyväksyvät etätöiden rajoittamisen parhaiten.  Kuva: Jaana Kankaanpää